Suomen energiatilanne on paljon parempi kuin vuosi sitten – Ruotsilla isot murheet, koska maa ehti luopua huoltovarmuusmenettelyistä

Energiateollisuuden toimitusjohtajan Jukka Leskelän mukaan Hamasin hyökkäys Israelissa ja siitä aiheutuneet levottomuudet näkyvät myös kotimaan bensapumpuilla, jos kriisi pitkittyy.

”Aina kun Lähi-idässä tapahtuu jotain, öljyn hinta reagoi”, hän totesi MT Live -haastattelussa keskiviikkona.

Öljyn hinnan nousulla ei kuitenkaan ole merkitystä sähkön hintaan, ellei kriisi eskaloidu.

Leskelän mielestä geopoliittisia kriisejä on nyt turhan paljon ja ne vaikuttavat energiamarkkinoihin, mutta ensisijainen huoli on maailman tilasta, ihmisoikeuksista ja inhimillisestä kärsimyksestä.

Energian saatavuuden osalta tilanne on nyt helpompi kuin vuosi sitten.

”Viime vuonna tilanne oli vaikea, kun syksyllä hinnat nousivat järkyttävän korkeiksi. Nyt kaasuvarastot ovat täynnä ja hinta on laskenut, vesivarastot ovat täynnä, Suomeen on saatu lisää sähköntuotantokapasiteettia ja olemme yhä vähemmän riippuvaisia sähkön tuonnista”, Leskelä luettelee.

Sähkön hinnan vaihtelu on edelleen suurta.

Leskelän mukaan Suomelle arvokas pääoma on se, että kuluttajat ovat oppineet seuraamaan sähkön hintaa ja vaikuttamaan laskunsa suuruuteen, jos ostavat pörssisähköä.

Leskelä kertoo itsekin olevansa pörssisähköasiakas ja välttävänsä saunan lämmitystä hintapiikin aikaan.

Suomen vahvuus Leskelän mukaan on energiantuotannon monipuolisuus. Se on auttanut maatamme selviämään muuttuvista tilanteista.

Tuuli- ja aurinkoenergian tuotanto on moninkertaistunut ja sitä pitää Leskelän mukaan edelleen lisätä. Sen lisäksi tarvitaan siirtoverkkoja, maiden rajat ylittäviä siirtolinjoja, jakeluverkkoja sekä säätövoimaa.

”Suomessa on hyvä tilanne, sillä runko on hyvä. Meillä on ydinvoimaa ja vesivoimaa.”

Leskelän mukaan tarvitaan myös uusia säätövoimaratkaisuja, kuten pumppuvesivoimaa, jota tutkitaan muun muassa Kemijoki Oy:ssä ja Pyhäsalmen kaivoksen hankkeessa.

Lisäksi hän näkee Suomessa myös hyvät edellytykset tuottaa vetyä.

Jukka Leskelä kasvattaisi biopolttoaineiden varastoja kaupunkien lämmityksen turvaamiseksi. Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomessa huoltovarmuutta on pidetty aina arvossaan. On varastoja, varautusmissuunnitelmia ja harjoituksia. Länsinaapurissa asiaan on vasta herätty.

”Ruotsalaisella kollegalla on mennyt huomattava osa työajasta pohtiessa, mitä nyt tehdään, kun huoltovarmuusmenettelyistä on aikoinaan luovuttu”, Leskelä kertoo.

Huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että energiapalettiin kuuluu myös varastoitavia polttoaineita.

”Aikaisemmin kaupunkien huoltovarmuus nojasi hiilikasoihin. Nyt niiden lämmitys perustuu kotimaisten biopolttoaineiden käyttöön.”

Leskelän mukaan biopolttoaineita pitää olla riittävät, suuremmat kuin muutaman viikon varastot. Myös turvetta tarvitaan ainakin toimitusvarmuusmielessä, hän toteaa.

Energiajärjestelmä on aina haavoittuvainen ja se pystytään moukaroimaan rikki, mutta myös ilmastonmuutokseen ja luontokatoon täytyy reagoida.

”Jotta yhteinen maapallo pysyy elinkelpoisena, energiajärjestelmää täytyy muuttaa ja siihen kehittää menettelyt, jotta selvitään erilaisista häiriöistä”, hän muotoilee.

Kotitalouksia Leskelä suosittelee varautumaan sähköntuotannon häiriöihin 72 tunnin kotivaralla. Jokaisesta kodista pitäisi löytyä ruokaa, vettä, taskulamppuja, kynttilöitä ja tulitikkuja.

Hänestä olisi myös hyvä, jos ainakin maaseudulla sähkölämmitteisissä pientaloissa olisi varalämmitysjärjestelmä.

”Maaseudulla on kaupunkialueita haavoittuvampi sähkönjakeluverkko. Lämpötila ulkona voi olla tosi alhainen ja huoneisto jäähtyy muutamassa tunnissa, jos ei ole tulisijaa.”