• Puiden kasvu sitoo hiiltä koko ajan – viranomaisen linjaus ei tee puusta uusiutumatonta

    Suomessa puun osuus on noin kaksi kolmasosaa täällä käytetystä uusiutuvasta energiasta. Jos puu poliittisista syistä määritettäisiinkin uusiutumattomaksi energiaksi, vaikutukset olisivat meille rajut.
    Hakkuutähteitä kerätään polttoon. Kuvituskuva.
    Hakkuutähteitä kerätään polttoon. Kuvituskuva. Kuva: Kari Salonen
    Metsä|Ympäristö
    16.8.202406:30
    Pääkirjoitus
    Juhani Reku

    EU tavoittelee viime marraskuussa voimaan astuneella Red III -direktiivillä uusiutuvan energian osuuden nostamista 42,5 prosenttiin EU:n kokonaisenergiankulutuksesta vuoteen 2030 mennessä. Sen mukaan uusiutuvia, ilmastoneutraaleita energianlähteitä ovat muun muassa aurinko-, vesi- ja tuulivoima, puu- ja peltoenergia sekä lämpöpumppujen tuottama energia. Puubiomassan energiakäytöstä direktiivissä linjattaan, että sitä tulisi käyttää kohteissa, joissa siitä on mahdollista saada ympäristön ja talouden kannalta suurin lisäarvo. Käytännössä tällä halutaan estää ainespuun polttaminen lämpövoimaloissa.

    Saksan liittovaltion ympäristövirasto UAB haluaa kuitenkin direktiivin linjan vastaisesti luokitella polttopuun uusiutumattomaksi energiaksi (MT 14.8.). Käytännössä viraston tulkinta tarkoittaisi sitä, että puusta vapautuisi poltettaessa myös sellaista hiiltä, joka ei ole siihen sen kasvun aikana sitoutunut. UAB väittää tulkintansa perustuvan tieteellisiin tutkimuksiin, mutta useat tunnetut metsäasiantuntijat pitävät viraston teettämän tutkimuksen todistusvoimaa ohuena. Myös hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC laskee puun muun biomassan tavoin uusiutuvaksi energialähteeksi.

    Vaikka UAB onkin liittovaltion viranomainen, sen taustavaikutin on selkeästi poliittinen: virasto haluaa rajoittaa puun lämmityskäyttöä. Vastaavia vaatimuksia on kuultu useasti aiemminkin, myös uusiutuvan energian direktiivistä neuvoteltaessa.

    IPCC laskee puun muun biomassan tavoin uusiutuvaksi energialähteeksi.

    Jos saksalaisviranomaisen vaatimus saataisiin ujutettua osaksi EU-lainsäädäntöä, vaikutukset olisivat Suomessa rajut. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 puun osuus oli 29 prosenttia Suomen energian kokonaiskulutuksesta ja noin kaksi kolmasosaa uusiutuvasta energiasta. Vähäpätöisestä asiasta ei ole kyse monissa muissakaan EU-maissa, mukaan lukien Saksassa: uusiutuvalla energialla tuotetusta lämmöstä puun osuus on kolme neljäsosaa.

    Tämän lehden jutussa (s.3) Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Johanna Routa tiivistää osuvasti saksalaisviranomaisen tulkinnan perimmäisen heikkouden: ”Totta kai puu uusiutuu – ja aika lailla nopeastikin suotuisissa oloissa”. Routa myös muistuttaa, että menetelmät puun palamishetkellään tuottaman hiilidioksidin talteenottoon ovat tuloillaan. Tätä kehitystyötä ei ole poliittisilla avauksilla syytä jarruttaa.

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä