

Korjuujäljen arviointia opiskelevien kurssilaisten äänet kiirivät ilmajokelaisessa metsässä. Kuuluu puhetta, naurua ja huudahduksia. Kysymyksiä muille osallistujille ja mielipiteitä puheena olevasta harjoitustehtävästä. Asioita pohditaan yhdessä.
”Naisten ryhmän erityinen piirre on ollut se, että osallistujat eivät epäröi avata suutaan, jos heillä on kysyttävää”, kertoo Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun metsäalan opettaja Johanna Salla-Uitto.
Vastaavan ammattitutkinnon sekaryhmissä ainakin osa naisista vetäytyy helposti taustalle, jos ryhmässä on metsäasioita mielestään paremmin tuntevia miehiä.
”Oppimisen kannalta on tärkeää uskaltaa kysyä, jos jotain jää hämäräksi. Kun naiset ovat omassa ryhmässään, ilmapiiri on vapautunut”, Salla-Uitto on huomannut.
Naisille suunnatun, metsäalan ammattitutkintoon tähtäävän koulutuksen järjestää Seinäjoen Sedun Ähtärin Tuomarniemen toimipiste. Koulutus kestää puolitoista vuotta.
Tässä kuussa aloitti opintonsa uusi kurssi, jonka osallistujat ovat eri puolilta maata. Edellisen ryhmän kaikki osallistujat olivat Etelä-Pohjanmaalta.
Naismetsänomistajien ryhmä aloitti opintonsa Sedussa elokuussa 2021. Yksi juuri valmistuneen ryhmän osanottajista on ollut Tuula Salo Kortesjärveltä. Hänellä on takanaan ura lypsykarjatilan yrittäjänä. Maidontuotannon lopettamisen jälkeen Tuula pestautui myyjäksi Lappajärven S-marketiin.
Jo maitotilaa hoitaessaan Tuula Salo oli kiinnostunut metsästä. Hän teki metsänhoitotöitä sekä hakkasi polttopuuta. Salo on toiminut vuosien ajan myös Aarteen varustetestausryhmässä, joka kokeilee eri metsätyövälineitä hoito- ja hakkuutöissä.
Aiemmin Salo on osallistunut lyhyemmille metsänomistajille järjestetyille kursseille. Niissä on opeteltu muun muassa raivaussahan ja moottorisahan käyttöä.
”Monet metsän omistamiseen ja hoitoon liittyvät asiat olivat minulle tuttuja entuudestaan, mutta halusin lisää tietoa. Lähdin hakemaan kokonaisvaltaisempaa näkemystä metsätalouteen, ja sen koulutus myös antoi.”

Kunkin kurssin opetus räätälöidään sen mukaan, mistä opiskelijat tulevat ja miten monimuoto-opetus on järkevintä toteuttaa.
Koska juuri valmistuneen ryhmän naiset olivat kaikki eteläpohjalaisia, opetukseen kuului kahtena iltana kuukaudessa lähiopetusta Seinäjoen Sedussa sekä kerran kuussa lauantaina metsäpäivä Ilmajoella Sedun opetusmetsässä. Harjoitustöitä tehtiin myös kunkin omassa metsässä.
Jos kurssilaiset ovat kauempaa, opetusta voidaan järjestää etänä Teams-sovelluksen avulla.
Tuulalle vuorotyö kaupassa toi opiskeluun omat haasteensa. ”Itseopiskelua kertyi aika paljon. Lisäksi oli harjoitustöitä ja myös näyttökokeita, joita annoimme kouluttajille kukin omassa metsässämme.”
Monet muut kurssilaiset kertovat, että heillä elämäntilanne oli sellainen, että aikaa riitti hyvin myös opiskeluun.
Juuri valmistuneen kurssin osallistujien taustat olivat erilaisia. Joku oli saanut metsänsä hiljattain, toiset olivat olleet metsänomistajia pitempään. Myös ikähaitari oli laaja: nuorin kurssilainen oli 36-vuotias, vanhimmat jo eläkkeellä.
”Ilmapiiri oli sellainen, että me lähdimme kaikki samalta viivalta oppimaan uutta. Ei siellä kukaan pitänyt itseään tietäjänä”, Tuula kertoo.
Hänen mukaansa naisilla oli kova halu oppia, joten tunnelma oli innostunut. Yksityisasioista ei kovin paljon puhuttu, nuotiollakin keskustelut pyörivät metsäasioissa.
”Töitä piti kaikkien tehdä sen eteen, että pääsi tenteistä ja näytöistä läpi. Itse kukin niitä jännitti.”
Hyvä yhteishenki näkyi hänen mukaansa siinä, miten ryhmäläiset tukivat toisiaan.
”Kyllä me siellä tohdimme sanoa, jos jokin asia ei mennyt heti pipoon. Olimme tulleet sinne oppimaan.”

Useimmilla metsänomistajilla on toiveissa siirtää metsäomaisuus sopivassa elämänvaiheessa seuraavalle sukupolvelle. Tuula Salolle yksi syy suorittaa metsäalan ammattitutkinto liittyy tähän.
”Halusin oppia enemmän metsästä, jotta pystyisin paremmin opastamaan omia lapsiani metsänomistamiseen liittyvissä asioissa.”
Salo toivoo, että omat metsät pysyisivät hyvässä kunnossa ja että myös tulevat sukupolvet pääsevät nauttimaan niistä. Se vaatii metsänomistajalta tietoa ja ymmärrystä metsäasioista.
”Se, mitä täällä opimme, antaa meille itsellemme eväitä toimia metsänomistajina järkevästi. Ja jos me vielä pystymme siirtämään oppia eteenpäin lapsillemme, opinnoista hyötyvät tulevatkin sukupolvet.”
Tuula Salo aikoo jatkaa metsiin perehtymistä itseopiskeluna. Sitäkin voi ehkä tehdä yhdessä lasten kanssa.
Juuri valmistuneen kurssin vetäjä ja opettaja Johanna Salla-Uitto Tuomarniemen Sedusta kertoo, että motivoituneita naisia oli mukava opettaa.
Kurssilaiset perustivat oman WhatsApp-ryhmän, joka toimi paitsi tiedottamisen kanavana myös kurssin omana keskusteluareenana. Ryhmässä on jaettu myös kuvia.
”Jos lähiopetusta on niukasti, somekanavalla voi olla tärkeä rooli opiskelussa. Tiedotteet on helppo jakaa siellä, ja kun ryhmä vielä keskustelee asioista keskenään, opiskeluaiheet pysyvät jokaisen arjessa esillä. Se aktivoi ja motivoi”, Salla-Uitto kertoo.
Lähiopetuksen ja ryhmätöiden kautta Tuula Salo on löytänyt myös uusia ystäviä.
”Aiomme pysyä WhatsApp-ryhmänä myös opintojen päätyttyä, ja pyysimme myös Johannaa jäämään siihen. Voi olla, että kurssimme vielä joskus kokoontuu omin päin.”
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu on maakunnallinen nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen järjestäjä. Sedussa toimii myös aikuiskoulutuslinja.
Muiden metsäalan tutkintojen lisäksi Sedun Tuomarniemen toimipiste Ähtärissä jatkaa metsäalan ammattitutkinnon järjestämistä vain naisille suunnatuissa ryhmissä. Uusi kurssi aloitti tammikuussa.
Metsätalousyrittäjän ammattitutkinto on tarkoitettu paitsi metsänomistajille myös muille metsäasioista ja metsätaloudesta kiinnostuneille. Aiempaa kokemusta ei tarvita.
Opiskelu on joustavaa, ja kurssille voi hakea edelleen mukaan, vaikka asuisi kauempanakin. Jos kysyntää riittää, ensi syksynä perustetaan uusi opiskeluryhmä.
Opiskelija saa kokonaiskäsityksen metsätaloudesta ja metsänhoidosta ja oppii tunnistamaan omaa metsätilaansa koskevat rajoitukset ja mahdollisuudet. Opinnot antavat valmiudet metsänhoidon suunnitteluun ja toteutukseen niin, että samalla otetaan huomioon myös metsän luontoarvot. Koulutuksen aikana on mahdollisuus päivittää oman tilan metsäsuunnitelma.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 1/2023.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
