Jättihauki paljastuu usein mittavirheeksi – näistä syistä ennätyshauki voi olla vonkaleen sijaan sintti ja näin punnitset sen oikeaoppisesti

Kun jättivonkaleeseen tottumaton kalastaja saa normaalia suuremman kalan, voi olla vaikea arvioida jopa sitä, onko kyse 10- vai 20-kiloisesta saaliista.

Vaikka kalan paino mitattaisiin vaa’alla, voi sattua monenlaisia virheitä. Vaaka saattaa olla viallinen tai vaakaa luettaessa käy inhimillinen virhe. Esimerkiksi perinteiset jousivaa’at usein väsyvät iän myötä ja tällöin näyttävät todellista painoa enemmän.

Kalastajankanava.fi-sivulla kerrotaan, että myös paunapunnitus tapahtuu helposti, koska osassa digivaakoja pauna-asteikko on perusasetuksena. Jos vaaka näyttää paunoja, tulee kalalle helposti lähet tuplasti enemmän painoa kuin mitä kala oikeasti painaa.

Vanhoissa nokkapuntareissa taas kalan paino tulee muistaa lukea kahvan takareunasta, jolloin pienempi lukema on kalan todellinen paino.

Luonnonvarakeskuksen Omakala-sovellukseen kertoo jo tietoja ilmoitettaessa, mikäli kalan pituus-paino-suhde on poikkeuksellinen. Omakalan kalojen mittasuhteet perustuvat tuhansien kalojen tietopankkiin.

Sovellus on ilmainen ja jokaisen kalastajan käytettävissä. Omakalasta selviää, että esimerkiksi 49-senttinen ahven painaa normaalisti noin 1,13–1,88 kiloa. Jos sovellus varoittaa poikkeuksellisista mitoista, kannattaa mittaustulos tarkistaa.

Ennätyskalarekisteriin päästäkseen kalan paino tulee olla hyvin selvillä. Kala kannattaa punnita esimerkiksi kaupan vaa’alla, jolloin kalan paino selviää gramman tarkkuudella.

Punnittaessa tulee kirjoittaa punnitustodistus, josta selviää kalan ja painon lisäksi tarkka punnituspaikka ja -aika, vaakatyyppi ja todistajien yhteystiedot. Todistus on hyvä vahvistaa vielä todistajien allekirjoituksella.

Jos vaaka tulostaa kuitin, on se hyvä liittää punnitustodistukseen. Tarkempia ilmoitusohjeita löytyy ennätyskalarekisterin säännöistä.