Metsähallituksen mukaan nyt on ollut talviteiden rakentamiselle erinomaiset olosuhteet, joten puunkorjuu sujuisi helposti. Kuva: Elokapina
Mielenosoitus keskeytti Metsähallituksen hakkuut Kolarissa: ”Murentavat pohjaa kansallispuistohankkeelta”
Elokapinan, Luonto-Liiton ja Greenpeacen aktiiveista koostuva Metsäliike seisautti Metsähallituksen hakkuut viime yönä Kolarin Aalistunturissa.Tilaajalle
Mielenosoittajat vaativat Aalistunturin suojelua. Kuva: ElokapinaMielenosoittajat ovat sunnuntain ja maanantain välisenä yönä keskeyttäneet Metsähallituksen hakkuut Aalistunturin eteläpuolella Kolarissa.
Mielenosoitus estää liikenteen hakkuualueelle vieville talviteille Laukkujärventien varrella.
”Aktivistien teltta risteyksessä estää kulun”, Metsähallituksen toimitusjohtaja Juha S. Niemelä vahvistaa MT:lle.
Aalistunturin alueelle on esitetty kansallispuistoa. Elokapinan, Luonto-Liiton ja Greenpeacen aktiiveista koostuva Metsäliike vaatii Metsähallitusta luopumaan kaikista alueen hakkuista, kunnes suojeluesitykset on käsitelty ympäristöministeriössä (YM).
Mielenosoittajat vetoavat myös ympäristöministeriöön Aalistunturin suojelualueen laajentamisen ja kansallispuiston pikaisen perustamisen puolesta.
Metsähallitus tiedotti toissa viikolla, että alueella harvennetaan metsää sekä poistetaan siemenpuita.
”Kyseessä on noin 400 hehtaarin kokonaisuus”, Metsähallituksen Metsätalous Oy:n aluejohtaja Samuli Myllymäki kertoo. Arvokkaat luontokohteet jätetään hakkuiden ulkopuolelle.
Harvennettavissa kohteissa puuston ikä on 55–90 vuotta. Poistettavat siemenpuut ovat iältään noin 90–110 vuotta. Siemenpuuhakkuut on tehty kohteille 10–15 vuotta sitten. Poistettavien siemenpuiden alle syntynyt taimikko on tällä hetkellä noin metrin pituista.
”Alueella on pitkä metsätaloushistoria. Hakkuiden piirissä olevat turvemaat on aikoinaan ojitettu”, Myllymäki lisää.
Luonnon monimuotoisuus huomioidaan jättämällä säästöpuita ja suojatiheikköjä, myös kaikki kuollut puu säästetään.
Yksityiset luontokartoittajat ovat inventoineet viime vuosien aikana Aalistunturin aluetta ja toimittaneet luontokohde- ja lajihavaintotietoja Metsähallitukselle. Myös Metsähallituksen asiantuntijat ovat kartoittaneet alueen luonto- ja lajistohavaintoja.
”Kaikki havainnot on käyty läpi ja arvokkaat kohteet on huomioitu hakkuiden suunnittelussa”, Myllymäki vakuuttaa.
Myllymäen mukaan kansallispuistoesityksen on tehnyt pieni paikallinen ryhmä. YM käsittelee sen aikanaan.
”YM ottaa asiaan kantaa ja me noudatamme heidän ohjeistustaan.”
Aktivistien mukaan Länsi-Lapissa metsien suojelutilanne on nykyisellään huono.
”Suomi on sitoutunut suojelemaan 30 prosenttia maapinta-alastaan sekä pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Tästä huolimatta valtio itse hakkaa metsää suojelullisesti arvokkaalla alueella heikentäen sen luontoarvoja ja murentaen pohjaa kansallispuistohankkeelta. Vaikka kaikki nyt hakattavista alueista eivät ole vanhaa metsää tai luonnonmetsää, ovat ne silti osa laajempaa luontokokonaisuutta, jonka pirstominen vaikuttaa koko alueeseen”, aktivistit toteavat Elokapinan tiedotteessa.
"Kaikista oikeudenmukaisin ja kustannustehokkain keino luontokadon pysäyttämiseksi ja hiilinielujen säilyttämiseksi olisi, että valtion metsiä suojeltaisiin huomattavasti lisää ja Metsähallituksen tulostavoitetta laskettaisiin", sanoo mielenosoitukseen osallistuva Anders Brandt Elokapinasta.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
