Oulangan kansallispuisto on suosittu retkeilykohde. Kuva: MT Arkisto
Arktisen alueen ilmastonseuranta uhattuna – Suomen Oulanka astuu Siperian saappaisiin
Venäjän tietojen puuttuminen heikentää kykyä ennustaa ilmastonmuutosta maailmanlaajuisesti.
Oulangan tutkimusasema Kuusamossa sijaitsee lähellä Venäjän rajaa. Kuva: Lasse LecklinArktisen alueen ilmastonmuutoksen seuranta on vaikeuksissa, koska Venäjältä ei saada tietoja. Samalla on heikentynyt kyky ennustaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia maailmanlaajuisesti.
Venäjän tutkimusasemien tietojen menetys edustaa puolta arktisen ja sub-arktisen alueen maapinta-alasta. Se vaikeuttaa vakavasti kykyä kuvata koko alueen olosuhteita.
"Pohjoinen on tavallaan luonnonjärjestelmän moottori. Nyt olemme menettämässä kykymme ennustaa, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, koska emme voi verrata mallinnuksia Venäjällä mitattuihin tietoihin", sanoo professori Torben R. Christensen Oulun ja tanskalaisen Aarhusin yliopistosta.
Christensenin mukaan arktisista ja boreaalisista alueista seurattavaksi jää lähin vastaava ekosysteemityyppi. Se löytyy Suomen itärajalta kuten Oulangalta. Sen tehtäväksi jää korvata Siperian laajat taigametsät tutkimuksessa.
Oulangan tutkimusasema on boreaalisessa havumetsässä, vain 11 kilometrin päässä Venäjän rajalta ja 15 kilometriä napapiiriltä. Oulangan erityispiirre on vuosikymmeniä kestäneiden mittaussarjojen kokoaminen.
Niiden avulla saadaan kasvihuonekaasujen seurannan lisäksi korvaamatonta tietoa suurten vesistöjen latvavesistä. Oulangan aidatut alueet mahdollistavat lumitutkimuksen sekä porolaidunnuksen vaikutusten seuraamisen jopa 50 vuoden ajalta.
"Oulangan kaltaiset, harvat mittausasemat ovat nyt paljon vartijoina", sanoo tutkimusaseman johtaja Riku Paavola.
Paavolan mukaan rajalla sijaitsevilla mittauspaikoilla on kasvava merkitys myös jatkossa Venäjällä menetetyn ilmastonmuutoksen havaintotiedon paikkaamisessa. Suomessa on itärajan lähellä tutkimusasemia myös Helsingin yliopiston Värriössä ja Turun yliopiston Kevolla ja Norjalla Svanhovdissa.
"Ukrainan sota on hirvittävä tragedia. Sen seurauksena kyky ymmärtää koko planeetan laajuista ilmastonmuutosta on vaarassa", Christensen sanoo.
Erityistä huolta tutkijoille aiheuttavat laajojen maastopalojen vaikutukset, jotka voivat yleistyä lisääntyvän kuumuuden ja kuivuuden vuoksi. Maastopalot voivat vapauttaa ilmakehään huomattavia määriä hiilidioksidia.
Tietojen puuttuminen estää myös ikiroudan sulamisen ja arktisen alueen vihertymisen seuraamista.
”Jos Venäjä tulee järkiinsä, uskon, että tieteellinen yhteistyö käynnistyy ensimmäisten joukossa", Paavola sanoo.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
