

Hirviekinokokin ydinesiintymisaluetta on vanhastaan Itä-Suomi. Loista tavataan kuitenkin nykyään myös Länsi-Suomessa. Ruokaviraston mukaan hirviekinokokkia esiintyy siellä, missä on sekä susia että hirviä.
”Itä-Suomessa hirviekinokokkia on esiintynyt pitkään eikä siinä ole tapahtunut suurempia muutoksia viime vuosina. Tällä vuosikymmenellä Ruokavirastossa tutkituista susista 20 prosenttia on ollut ekinokokkipositiivisia, ja tapauksista suurin osa on löytynyt Itä-Suomesta”, kertoo Ruokaviraston erikoistutkija Marja Isomursu.
Suden tihentymäalueilla Lounais- ja Etelä-Suomessa loinen vaikuttaa vielä olevan harvinainen. Isomursun mukaan läntisessä Suomessa suden tautitapaukset ovat paljon harvinaisempia, mutta tapauksia on sieltäkin löytynyt.
Hirvistä ei tehdä vastaavaa jatkuvaa kartoitusta kuin susista. Ruokavirastossa tutkitaan lähinnä metsästäjien tai eläinlääkärien epäilyttäviksi katsomia keuhkoja. Tämän perusteella ei voi arvioida esiintymisprosenttia hirvissä.
”Hirvitapauksia löytyy tällä tavalla suunnilleen 0–3 vuodessa”, Isomursu kiteyttää.
Ilomantsissa asuva ja hirvitutkijana elämäntyönsä tehnyt Kaarlo Nygrén muistuttaa, että kuolleena ja vahvasti ekinokokin saastuttamia hirviä on löydetty lähes vuosittain, mutta kaikkia niitä ei ilmoiteta Ruokavirastoon.
”Saaliseläinten teurastuksen yhteydessä jotkut käyvät silmämääräisesti ja osin tunnustelemalla läpi hirven keuhkoja ja muita elimiä, mutta kaikki eivät sitä enää tee.”
Hirvi on väli-isäntä, joka saa tartunnan niellessään ravintokasvien mukana madon munia.
”Keuhkoissa on loisen toukkarakkuloita, joita syötyään koiraeläin saa tartunnan. Koiran suolessa toukista kehittyy heisimatoja, joiden munat pääsevät ulosteen mukana koiran elinympäristöön ja koiran turkkiin. Munat ovat ihmiselle tartunnan lähde, ja niitä nielleelle ihmiselle voi kehittyä samantapaisia keuhkorakkuloita kuin hirvillä”, Isomursu kertoo.

Heisimatojen munat pystyvät tarttumaan myös esimerkiksi marjojen pintaan ja siten myös siirtymään ihmiseen myös marjojen välityksellä. Helsingin yliopiston tekemän leviämistutkimuksen perusteella mustikat ovat todennäköisempi tartunnan lähde kuin puolukat. Tiedolla on merkitystä, jos ekinokokkiloiset yleistyvät Suomessa.
Ruokaviraston mukaan loisen torjunnassa on tärkeää, että metsästettyjen hirvien sisäelimiä, etenkään keuhkoja, ei jätetä luontoon eläinten syötäviksi eikä niitä anneta koirien ruoaksi.
”Marjastusta tai sienestystä ei tarvitse hirviekinokokin takia meillä kieltää”, Isomursu toteaa.
Ekinokokin kanssa on nyt opittava elämään.”
Nygénin mukaan tartuntariskiä ei voi väheksyä.
”Sudenulosteiden penkominen on jätettävä niille, jotka ovat saaneet siihen kunnon koulutuksen ja metsästyskoirat on syytä puhdistaa susimaastoon tehdyn retken jälkeen pesemällä turkki. Marjojen mahdollisen saastumisen takia esimerkiksi puolukat voi puhdistaa huuhtomalla”, hän ohjeistaa.
”Ekinokokin kanssa on nyt opittava elämään”, Nygrén sanoo.
Ihmisille vaarallisempaa myyräekinokokkia ei ole toistaiseksi havaittu kotoperäisenä Suomen metsissä. Myyräekinokokkia esiintyy kuitenkin lähimaissa, kuten Virossa ja Venäjällä.
”Seurantaohjelma on jatkuvasti käynnissä, ja tutkimme useita satoja supikoiria ja kettuja myyräekinokokin varalta vuosittain.”
Hirviekinokokkoosi on luokiteltu Suomen eläintautilainsäädännössä muuksi ilmoitettavaksi eläintaudiksi. Ihmisessä hirviekinokokki aiheuttaa tyypillisesti keuhkoon kystarakkulan, joka voidaan tarvittaessa hoitaa leikkauksella. Rakkulat voivat kasvaa vuosien kuluessa kasvavat hitaasti hyvinkin suuriksi ja vaikeasti hoidettaviksi ennen vakavampia oireita.
Myyräekinokokkoosi on Suomessa lakisääteisesti vastustettava eläintauti, jonka vuoksi esimerkiksi Suomeen tuotavat koirat on lääkittävä heisimatoa vastaan. Myyräekinokokkoosissa maksaan muodostuu kysta, joka kasvaa epätarkkarajaisesti ja invasiivisesti ympäröivään kudokseen. Tauti tuhoaa maksakudosta ja sen paras hoito on kystan poistaminen kirurgisesti.
Lähde: Duodecim, Ruokavirasto
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
