Aivokalvomato kalvaa hirvikannan tuottavuutta

Aivokalvomato uhkaa hirvikannan tuottavuutta. Ruotsissa on tutkittu yli 1 000 hirveä, joista yli 60 prosenttia kantoi aivokalvomatoa, kertoo hirvitutkija Kaarlo Nygrén Ilomantsista.

”Vasat syntyvät siellä 60-kiloisina. Meillä sellaista pidetään ruipelona”, Nygrén sanoo.

Hirven aivokalvomatoa (Elaphostrongylus alcis) voi olla Suomessakin. Nygrén kertoo tutkineensa heikentyneiden hirvien kuolemia maassamme, mutta ”en ehkä osannut etsiä matoja oikeasta kohtaa.”

Hirvi käyttäytyi Suomessa oudoissa kuolemantapauksissa kuten Ruotsissakin. Kulku alkoi heiketä, eläin kiersi lopulta säteeltään supistuvaa ympyrää kunnes kaatui ja menehtyi vähitellen, Nygrén kertoo.

Aivokalvomadon pulmat nousivat esiin Puolan Bialowiezassa kesällä pidetyssä kokouksessa.

Nygrénin mukaan hirville myöhään syntyneet, pienet vasat eivät ehdi oppia emältä kaikkea sitä, mitä vasan tulisi ensitalvenaan oppia. ”Ne jäävät loppuiäkseen sellaisiksi kleeneiksi (pienehköiksi)”, hän kuvaa aivomadon vaikutusta.

Nygrén esitti äskettäin Metsästys ja kalastus -lehdessä, että Suomessa rauhoitettaisiin hirvi metsästykseltä 1–2 vuodeksi kokonaan. Hän perusteli asiaa vinoksi ammutulla kannalla.

Naaraiden säästäminen on johtanut kunnon sonniaineksen puutteeseen laajoilla alueilla, mikä taas johtaa naaraiden uusintakiimoihin ja heikkoihin, kevyisiin vasoihin, joille ensimmäinen talvi on perin raskas.

Syy heikkoihin vasoihin ei ehkä olekaan sonniaineksessa vaan aivokalvomadoissa.

Nygrén kertoo myös maa- ja metsätalousministeriön havahtuneen tilanteeseen ja aivokalvomatoa ryhdytään tutkimaan ponnekkaasti. ”Hirven rauhoitus vuodeksi tai pariksi voisi vain levittää aivokalvomatoa. Nyt täytyy tutkia aivokalvomatoa.”

Aivokalvomato elää väli-isännässään kotiloissa. Ruotsi hirvet vaeltavat suveksi meren rannikolle, missä on paljon kotiloita ja niiden jätöksiä hirven ravintokasvustossa.

JUHA AALTOILA

Avaa artikkelin PDF