Hirvieläin pudottaa kruununsa joka vuosi – kevät on jättösarvien etsinnän aikaa

Selkein hirvieläinten tuntomerkki ovat sarvet, jotka useimmilla lajeilla kasvavat vain uroksille. Metsäpeura ja sen kesy muoto poro ovat poikkeuksia: niiden naaraillekin kasvaa sarvet. Hirvieläimillä sarvet ovat umpiluuta ja ne uusiutuvat joka vuosi.

Vaikka sarvet uusiutuvat vuosittain, jättösarvia on vaikea löytää. Maassa lojuvaa sarvea on nimittäin vaikeata erottaa. Yleensä peuransarvet löytyvät sieltä, missä peurat viihtyvät tammi–helmikuussa sarvien putoamisaikaan. Hirvien jättösarvia taas kannattaa etsiä hirvien talvehtimisalueilta mäntytaimikoista ja tai nuolukivien ympäristöstä.

Sarvet kertovat alueen hirvieläinten iästä ja kunnosta. Kuva: Hannu Huttu

Hirvieläinten sarvien kasvu alkaa keväällä. Kehittyviä sarvia peittää aluksi samettikarvainen nahka. Kun sarvi on kasvanut täyteen mahtiinsa, sitä suojaava nahka alkaa sarviaineksen kovetuttua kutista ja tällöin pukki hankaa sen pois. Metsästäjälehden artikkelissa kerrotaan syyksi se, että vuodenvaihteen tienoilla testosteronitasot laskevat, jolloin sarvien ja kallon välinen yhtymäkohta vähitellen alkaa heiketä. Hirviltä ja peuroilta sarvet putoavat lähes tulkoon samanaikaisesti vuorokauden sisällä.

Sarvet kertovat alueen hirvieläinten iästä ja kunnosta, sillä sarvien irtoamiseen vaikuttaa testosteronitaso. Vanhimmat hirviurokset tulevat nupopäiksi jo ennen joulua, nuorimmat vasta helmikuussa. Erilaiset sairaudet, ravinnon riittämättömyys tai vammat voivat johtaa sarvien ennenaikaiseen putoamiseen.

Yhä useamman keväisiin harrastuksiin kuuluu jättösarvien etsiminen. Keväällä lumien sulamisen tienoo on hyvä hetki etsiä hirvieläinten jättösarvia. Hirvieläimen jättösarvet kuuluvat löytäjälle eli löytäjä voi hyödyntää ne.

Jättösarvet sopivat erinomaisesti erilaisten sarvitöiden materiaaliksi. Sarvista voi tehdä koriste-esiteitä, nappeja tai vaikkapa ovenkahvoja tai naulakoita.