
Metsien kasvukunnon parantamiseen ja Suomen puuhuollon turvaamiseen tarkoitettua Kemera-tukea saa muun muassa taimikon varhaishoitoon, nuoren metsän hoitoon, metsäteiden rakentamiseen ja kunnostukseen, suometsien ojien perkaukseen ja täydennysojitukseen sekä terveyslannoitukseen.
Kemera-lyhenne tulee sanoista kestävän metsätalouden rahoituslaki. Kemera-tukia hallinnoi ja tuet maksaa Suomen metsäkeskus.
Viime vuonna valtio varasi Kemera-tukiin 57 miljoonaa euroa, mutta siitä käytettiin vain 37 miljoonaa euroa. Tänä vuonna valtio on varannut Kemera-tukeen 53 miljoonaa euroa.
Nykyisen Kemera-lain mukaisia tukia voi hakea 1.10.2023 saakka. Kemera-tuella rahoitettavien metsänhoitotöiden ei kuitenkaan tarvitse olla valmiita vielä kuluvan vuoden loppuun mennessä, vaan useimpia niistä voi toteuttaa vuoden 2026 loppuun saakka.
Kemera-tuen hakeminen on helppoa. Sujuvimmin se tapahtuu Metsään.fi-palvelun kautta. Palvelussa on kohtalaisen ajantasaista tietoa jokaisen metsänomistajan metsäomistuksesta ja kuvioiden kasvuvaiheesta.
Kemera-tukea haettaessa valitaan ensin käsiteltävät kuviot ja sen jälkeen niille tehtävät toimenpiteet. Muutaman kuvion käsittävän Kemera-rahoitushakemuksen tekee vartissa.
Päätöksen hakemukseen nuoren metsän hoitotöistä saa Metsäkeskuksesta pääsääntöisesti kahdessa viikossa. Metsäteitä tai suometsien ojitusta käsitteleviin hakemuksiin saa päätöksen keskimäärin kuukaudessa.
Jos hakee tukea taimikon varhaishoitoon tai nuoren metsän hoitoon, hoitotoimien pitää olla tehtyinä vuoden sisällä Metsäkeskuksen päätöksenantopäivästä. Töiden toteutusilmoitus Metsäkeskukselle on jätettävä 14 kuukauden sisällä päätöksenantopäivästä. Tukiraha maksetaan metsänomistajalle sen jälkeen, kun toteutusilmoitus on tehty.
Metsäkeskus tekee tuettuihin kohteisiin otantatarkastuksia.
Metsän hoitotoimia voi toki tehdä itsenäisesti ilman Kemera-tukeakin. Tukirahaa kannattaisi kuitenkin käyttää, sillä se parantaa metsätalouden kannattavuutta.
Jos metsänomistaja teettää esimerkiksi taimikon varhaisperkauksen tai energiapuun korjuun metsäpalveluyrityksellä, palveluntarjoaja hakee yleensä Kemera-tuen metsänomistajan puolesta.
Suomen metsäkeskuksen palvelupäällikön Aki Hostikan mukaan metsänomistajat tekevät noin kolmanneksen Kemera-tukihakemuksista itse.
”Metsänomistajien kannattaa hakea Kemera-tukea erityisesti raivaussahatöihin, kuten varhaisperkaukseen ja taimikonhoitoon”, Hostikka kannustaa.
Tällä hetkellä niiden vuotuiset työmäärät jäävät kauas yksityismetsissä olevista taimikoiden hoitotarpeista.
Kemera-tuki taimikon varhaishoitoon on 160 euroa hehtaarilta. Kuvion minimikoko on 0,5 hehtaaria, ja tuki pitää hakea vähintään hehtaarin alueelle. Tuen edellytyksenä on, että varhaisperkauksen jälkeen jäljelle jäävän puuston pituus on 0,7–3 metriä.
Nuoren metsän hoidossakin kuvion minimikoko on 0,5 hehtaaria. Tuki nuoren metsän hoitoon pitää hakea vähintään kahden hehtaarin alueelle. Jäljelle jäävän puuston pituus pitää olla yli kolme metriä. Nuoren metsän hoidon Kemera-tuki on 230 euroa hehtaarilta.
Vaikka tukisumma ei ole suuri, metsänomistaja saa Kemera-tuen kautta kannustavan tuntipalkan ja bensarahan hoitotöihinsä. Muutamia hehtaareja hoitamalla tienaa rahat vaikkapa uuteen raivaussahaan, mikä tekee metsien hoidosta miellyttävämpää.
Kemera-rahoitus on myös tuki metsäpalveluyrityksille, jotta ne pystyvät tarjoamaan hoitotöitä metsänomistajalle kohtuullisempaan hintaan.
Ensi vuoden alussa Kemera-tukijärjestelmä muuttuu Metka-tueksi. Metka tarkoittaa metsätalouden kannustejärjestelmää.
Uudessa tukijärjestelmässä säilyvät kannustimet nuoren metsän hoitoon ja energiapuun korjuuseen. Jos omat metsät eivät tällä hetkellä täytä tukiehtoja, ei tarvitse huolestua, sillä kannusterahaa on käytössä tulevinakin vuosina.
Ensi vuonna alkavan Metkan tukitasoksi nuorten metsien hoitoon on kaavailtu 200 euroa hehtaarilta. Uudistuksen myötä kuvion minimikokovaatimus poistuu kokonaan nuoren metsän hoidon osalta.
Metka-kannustejärjestelmään ehdotetaan tukia taimikon ja nuoren metsän hoidon lisäksi terveyslannoituksiin, suometsän hoitosuunnitelmiin, suometsien vesiensuojelutoimenpiteiden ja piennarteiden tekemiseen, metsätalouden tieverkostoon, metsäluonnon hoitoon ja kulotukseen sekä ympäristötukea metsän määräaikaiseen suojeluun.
Metka-järjestelmästä oli alun perin tarkoitus jättää pois tuki energiapuun korjuuseen. Energiakriisi ja puun tuonnin loppuminen Venäjältä muutti tilanteen kuitenkin niin, että Metkasta myönnetään vastakin tukea myös energiapuun korjuuseen.
Metka-järjestelmässä tuettavat työlajit ovat pitkälti samoja kuin Kemerassa, mutta tukiehtoihin on tulossa muutoksia.
Lakiluonnoksessa esitetään, että vain yhden tilan alueella olevan yksityistien perusparannukseen voisi saada tukea. Perusparannusten ei tarvitsisi siten olla enää useamman metsänomistajan yhteishankkeita.
Uutta on myös se, ettei taimikon ja nuoren metsän hoitoon tarvitse hakea tukea ennen työn aloittamista, vaan tukihakemus jätetään vasta töiden toteutuksen jälkeen.
Suurin muutos on tulossa suometsien hoidon tukemiseen. Suometsän hoidon tuki korvattaisiin suometsän hoitosuunnitelman tuella sekä suometsän vesiensuojelutoimenpiteiden ja piennarteiden rakentamisen tuella.
Tavoitteena on edistää ja lisätä suometsien kokonaisvaltaista ja monitavoitteista hoidon suunnittelua.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 1/2023.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
