Metsien lisähakkuut voivat lisätä päästöjä lyhyellä aikavälillä

Kotimainen biotalous nojaa vahvasti metsävarantojen hyödyntämiseen. Suomen ilmastopaneelin asiantuntijat ovat tuoreessa selvityksessään havainneet, että metsien lisähyödyntäminen nykyisillä keinoilla ei tuota nopeita ilmastohyötyjä.

"Suomen metsät säilyvät kuitenkin huomattavina hiilinieluina myös jatkossa. Koska vain pieni osa metsistä käsitellään vuosittain, kasvaa niiden hiilivaranto", professori Markku Kanninen toteaa.

"Samalla on todettava, että hakkuut kyllä hidastavat hiilivarannon kasvua. Hakkuut synnyttävät hiilivelkaa, jonka palautumisnopeus muodostuu metsien kasvusta ja tuotteiden hiilen varastointiajasta. Tähän perustuu biomassan hyödyntämisen ilmastovaikutusten tarkastelu."

Pitkällä, yli 50 vuoden, aikavälillä puun käytön ilmastohyödyt ovat fossiilisiin polttoaineisiin nähden selvät, mikäli metsämaan kasvuolosuhteet eivät heikkene tulevaisuudessa.

Olennaisena ilmastohyötyjen ja haittojen tarkastelussa tutkijat pitävät metsien hyödyntämisen muotoja ja lopputuotteita kilpaileviin tuotteisiin nähden.

Rakennuskäytössä puulla saadaan keskimäärin paremmat korvaushyödyt kuin energiakäytössä ja puun hiilisisältö vapautuu rakennustuotteissa hitaasti ilmakehään.

Energiakäytössä puupolttoaineen käytöstä puolestaan vapautuu selvästi enemmän hiilidioksidipäästöjä tuotettua yksikköä kohden kuin fossiilisia polttoaineita käytettäessä.

"Nykyisellä tuotantojakaumalla suurempi ilmastohyöty saavutettaisiin pitäytymällä nykyisellä ainespuun hakkuutasolla ja kasvattamalla hiilinielua", professori Jyri Seppälä esittää.

"Ainespuun käyttöä voi parhaiten perustella ilmastosyillä, jos metsäteollisuuden tuotteilla voidaan korvata elinkaarivaikutuksiltaan suuripäästöisiä tuotteita ja niiden hiilisisältö pystytään pitämään pitkään käytössä. Vasta tuotteen hylkäysvaiheessa puun hiilisisältö ohjattaisiin energiakäyttöön."

Asiasta uutisoi ensin Helsingin Sanomat