Taimitarhan sähkölasku nousee satoja tuhansia euroja vuodessa, kun kymmeniä miljoonia puun taimia pakastetaan

”Sähkölasku nousee tänä vuonna satoja tuhansia euroja sähkön hinnan nousun vuoksi”, metsätaimia tuottavan Fin Forelian toimitusjohtaja Timo Salminen ennakoi.

Sähköä kuluu erityisesti näinä aikoina, kun puun taimet siirretään pakkasvarastoihin. Taimet pidetään talven ajan miinus neljän asteessa ja eniten sähköä kuluu lokakuussa, kun lämpöiset taimet siirretään pakkasvarastoon.

Pakkasvarastossa taimilaatikot varastoidaan talven yli miinus neljän asteen lämpötilassa, Saarijärven taimitarhan johtaja Vesa Nätynki kertoo. Kuva: Petteri Kivimäki

Satojen tuhansien eurojen kustannukset tekevät melkoisen loven yhtiön tulokseen, joka oli toissa vuonna runsaat 900 000 euroa yhtiön kaupparekisterissä olevan tilinpäätöksen mukaan. Viime vuonna tulos jäi poikkeuksellisesti vain alle 60 000 euron muun muassa kertaerien vuoksi.

Fin Forelia on Suomen suurin taimitarha, sillä on neljä taimitarhaa ja kuusi pakkasvarastoa. Liikevaihto on seitsemän miljoonan euron paikkeilla vuodessa.

Salminen ei kerro, millainen sähkösopimus yhtiöllä on. ”Yleensä isoilla sähkön kuluttajilla ei ole mahdollisuus käyttää muuta kuin pörssisähköä”, hän toteaa.

Pakastukseen lisäksi sähköä kuluu koneisiin ja valaistukseen. Kasvihuoneet lämmitetään öljyllä, mutta yhtiö on siirtymässä hakkeen käyttöön.

Fin Forelian taimista 90 prosenttia pakastetaan pahvilaatikoissa. Siirto ulkoa kennoista pahvilaatikoihin tapahtuu juuri näillä viikoilla lokakuussa ja varastoon puhalletaan kylmää ilmaa yötä päivää. ”Yöllä sähkö on yleensä halvempaa ja sitä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan.”

Yhtiöllä on taimitarhat Saarijärvellä, Kerimäellä, Rovaniemellä ja Nurmijärvellä.

Taimitarhalla kasvatetaan eniten kaksivuotisia kuusen paakkutaimia, Vasa Nätynki näyttää. Kuva: Petteri Kivimäki

Rovaniemen taimitarhalla taimet varastoidaan ulos hangen alle, mutta säilyvyys talven yli on epävarmempaa kuin pakkasvarastossa, Salminen toteaa.

Ensin pakastetaan kaksivuotiset kuuset, joita kysytään eniten, ja sen jälkeen yksivuotiset kuusen ja männyn paakut sekä koivut.

Fin Forelia kasvattaa taimia tilausten mukaan. Männyn kysyntä ja osuus on hiljakseen kasvamassa, mutta mäntyä ja koivua istutetaan vain vähän hirvituhojen pelossa. Männyn ja kuusen yhteisistutuksen osuus on kasvussa varsinkin tyvilahoalueilla.

Pohjan Taimen puuntaimista pakastetaan noin 40 prosenttia ja sähkön hinnan vaikutus on tosi raju. Sähkölasku kasvaa tänä vuonna mittavasti, kymmeniä tuhansia euroja,” yhtiön toimitusjohtaja Rauno Kataja kertoo.

”Yhtiön tulos on varmuudella ainakin 200 000 euroa pienempi kuin viime vuonna, kun otetaan huomioon nousseet sähkö-, polttoaine-, työvoima- ja kuljetuskustannukset.”

Pohjan Taimella on viiden taimitarhan lisäksi muun muassa istutus- ja metsänhoitotöitä, joiden osuus liikevaihdosta on yli puolet.

Pakkasvarastoja on kuusi. Yhtiöllä on useita sähkösopimuksia, mutta suurin osa on sähköstä on pörssisähköä.

”Työvoimasta on pulaa, esimerkiksi metsätöihin on vaikea löytää tekijöitä”, Kataja kertoo.

Saarijärvellä pakastetaan 90 porsenttia puun taimista. Kuva: Petteri Kivimäki