Belgialainen mansikkajätti panostaa vientiin ja koettaa ratkaista poimijapulaa robotiikalla
Euroopan mansikkasesonki on paraikaa kuumimmillaan. Belgialaisia mansikoita löytyy ruokapöydistä ympäri vuoden.
Meillä yli 60 prosenttia mansikoista menee vientiin – eniten Skandinaviaan, Ranskaan ja Saksaan, kertoo mansikkaosuuskunta Hoogstratenin markkinointipäällikkö Jan Engelen.Varastot tyhjenevät kovaa vauhtia Belgian suurimmassa mansikkaosuuskunnassa. Marjat matkaavat tästä eteenpäin rekoilla ostajien kyydissä ympäri Eurooppaa.
Paikallisten viljelijöiden omistama osuuskunta, Hoogstraten, panostaa vientiin.
”Vain tammi- ja helmikuu ovat kuumimman sesongin ulkopuolella, muuten mansikat viedään käsistä. Meillä yli 60 prosenttia mansikoista menee vientiin – eniten Skandinaviaan, Ranskaan ja Saksaan. Olemme Belgian suurin mansikoiden välittäjä”, osuuskunnan markkinointipäällikkö Jan Engelen kertoo.
Vaikka Hoogstraten ei myy mansikoita suoraan Suomeen, osuuskunnan mansikoita päätyy ostajien kautta myös Suomen kauppoihin.
”Suurimmat pohjoismaiset markkinat ovat Norjassa ja Tanskassa. Mutta kasvua havitellaan myös muualle”, Engelen selventää.
Hoogstratenin osuuskunnan omistaa parisataa tuottajaa ympäri Hollantia ja Belgiaa. Suurin osa marjoista tulee Hollannista.
”Tänä kesänä meillä on ollut onnea, eikä kuivuus ole vaikuttanut satoon”, Alankomaiden tuottajajärjestö iloitsee.
Yksi osuuskunnan omistajista on Belgian Hoogstratenin tutkimuskeskus.
Mansikkatuotannon rinnalla tutkimuskeskus tekee marjoihin liittyvää tutkimusta.
Nyt käynnissä olevat tutkimukset liittyvät viljelytekniikoihin sekä uusiin mansikkalajikkeisiin.
Yksi projekteista on mansikoita nyppivä robotti.
Hoogstratenin tutkimuskeskus on näet lyönyt hynttyyt yhteen belgialaisen robotiikkayritys Octinionin kanssa. Automatiikka poiminnassa olisi vastaus työvoimapulaan, joka vaivaa joidenkin EU-maiden mansikkatiloja.
Suurimmat työvoimaongelmat ovat tällä hetkellä Britanniassa. Britannian EU-eron eli brexitin myötä kausityöntekijöistä muun muassa mansikkatiloilla on uhattu tulevan suurta pulaa.
Vain 0,6 prosenttia Britannian puutarhatalouden työntekijöistä tulee kotimaasta.
”Britanniassa kausityöntekijöistä 99 prosenttia tulee Itä-Euroopasta: kaksi kolmasosaa Romaniasta ja Bulgariasta. Valtaosa työskentelee nimenomaan puutarhataloudessa”, brittituottajien järjestö NFU:n johtaja Tom Keen arvioi.
Poimintarobotilla mansikan keruumääriä voitaisiin tehostaa huomattavasti, Hoogstratenin tutkimusasemalla arvellaan.
”Robottia on odotettu useita vuosia, joten olen hieman skeptinen, tuleeko se tänäkään vuonna käyttöön”, tutkimuskeskuksen työntekijä Katrijn Stoffels epäilee.
Toisin kuin Suomessa, Belgiassa mansikoita tuotetaan kaikkina vuodenaikoina. Kesällä mansikat poimitaan usein ulkotiloilta ja talvella marjat tuotetaan pelkästään kasvihuoneissa.
Tuotanto on huipussaan toukokuusta lokakuuhun eivätkä marjat ehdi vanheta varastoissa muutamaa tuntia pidempään.
Mansikat vaihtavat omistajaa Hoogstratenin huutokaupassa muutamalla napin painalluksella.
Ostajat kyttäävät ”kauppakellosta” oikeaa ajankohtaa, jolloin antaa paras tarjous mansikkakiloista.
Vuodessa mansikoita välitetään ostajille yli 30 miljoonaa kiloa. Keskihinta kilolta on alle kolme euroa.
”Ruuhka-aikana hinta voi olla vain kaksi euroa kilolta. Välillä hiljaisempina aikoina hinta saattaa pompahtaa 4,50 euroon”, Engelen kertoo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
