Testipenkissä harvesteripäät testataan perusteellisesti. Tämän jälkeen matka jatkuu naapuritehtaaseen, jossa harvesteripäät asennetaan paikoilleen. Kuva: Teppo Kuittinen
Harvesteripäät käyvät kaupaksi, vaikka metsäkoneiden markkinatilanne on heikko
John Deere avasi Joensuuhun uuden harvesteripäiden tuotekehitys- ja kokoonpanoyksikön. Yrityskaupalla hankittiin teknologiaa kaivinkoneistutukseen.TilaajalleJoensuu
John Deeren tehtaanjohtaja Pasi Volotinen (vas.) ja Waratah OM:n toimitusjohtaja Joni Turunen upouudessa kokoonpanotilassa. Kuva: Teppo KuittinenVaikka metsäkonekaupassa on menossa heikot ajat, käy John Deere Forestryn koneiden kauppa edelleen hyvin. Yhtiö ei itse kerro tarkkoja myyntilukujaan, mutta Maaseudun Tulevaisuuden tietojen mukaan Joensuun tehtaan tuotanto on tällä hetkellä myyty puoleksi vuodeksi eteenpäin.
”Meillä on tosi hieno tilanne ympäröivään maailmaan suhteutettuna. Kehitämme koko ajan tuotantoa, jotta voisimme toimittaa koneet asiakkaille mahdollisimman nopeasti”, tehtaanjohtaja Pasi Volotinen toteaa.
”Meillä on yleensä käynyt niin, että jos yksi markkina jossain päin maailmaa on mennyt alaspäin, niin joku toinen on noussut.”
Joensuussa konserniyhtiö Waratah OM on juuri aloittanut toimintansa uusissa toimitiloissa. Waratah OM on John Deere Forestryn ja Outokummun Metallin yhteisyritys.
John Deere Forestryn toiminta sai alkunsa Rauma-Repolan metsäkonetuotantona, minkä maatalouskoneistaan tunnettu amerikkalaisjätti osti 2000-luvun alussa. Outokummun Metalli kehitti jo Rauma-Repolan aikoina nelirullaisen harvesteripään, joka on edelleen yksi John Deeren myyntivalteista.
”Sitä voisi verrata autojen nelivetoon. Suurin etu on liikkeellelähdössä. Jos puu on hyvin oksainen, niin neljällä rullalla runko liikkuu tehokkaasti harvesteripäässä”, Waratah OM:n toimitusjohtaja Joni Turunen kertoo.
”Koneet tulevat korvaamaan entistä enemmän ihmistyötä metsän istutuksessa.”
Nykyään Outokummun Metalli valmistaa alihankintana harvesteripään osat, jotka kootaan Waratah OM:n tiloissa.
Enemmistö Waratah OM:n noin 50 työntekijästä työskentelee tuotekehityksen parissa, muutama heistä Tampereella John Deere Forestryn pääkonttorilla, missä tapahtuu metsäkoneiden tuotekehitys.
Waratah OM:n uudet toimitilat ovat aivan John Deere Forestryn tehtaan naapurissa Joensuun Penttilässä. Aikaisemmin harvesteripäiden kokoonpano tapahtui Joensuussa pienen ajomatkan päässä.
”Joka arkiaamu rekka tuo esikokoonpantuja harvesteripään runkoja Outokummusta ja siirtää sitten koottuja ja testattuja harvesteripäitä tuohon naapuriin, Turunen toteaa.
Uusissa toimitiloissa on kolme modernia testipenkkiä, joissa harvesteripäät testataan perusteellisesti ennen kuin ne jatkavat matkaansa.
Esikokoonpannut harvesteripään rungot tuodaan Outokummusta ja kootaan loppuun Joensuussa. Kuva: Teppo KuittinenYhteisyritys
Rauma-Repolan aikoina Outokummun Metalli valmisti harvesteripäät kokonaan. Kun John Deere osti Timberjackiksi nimensä muuttaneen vanhan Rauma-Repolan metsäkoneliiketoiminnan, amerikkalaiset halusivat harvesteripään valmistuksen tietotaidon omaan konserniinsa.
Ratkaisu oli Waratah OM -nimisen yhteisyrityksen perustaminen, josta Outokummun Metalli omistaa 49 ja John Deere 51 prosenttia. Yhteisyritykseen kerättiin kaikki harvesteripäiden suunnittelun ja tuotannon osaaminen.
Waratah OM -nimi tulee Uudesta-Seelannista, jossa John Deerellä on Waratah-niminen mutta täysin John Deeren omistama harvesteripäätehdas. Kyseinen tehdas palvelee lähinnä Pohjois-Amerikan kokopuukorjuumarkkinoita. OM on lyhenne Outokummun Metallista.
Waratah OM:n uudet toimitilat olivat seitsemän miljoonan euron investointi. John Deere Forestry ilmoitti lisäksi helmikuussa ostaneensa suomalaisen Risutecin liiketoiminnan. Kauppasummaa ei kerrottu.
John Deere Forestryn toimitusjohtaja Janne Haapasalon mukaan yritys haluaa laajentaa metsäkoneliiketoimintaa korjuusta uudistamiseen.
”Koneet tulevat korvaamaan entistä enemmän ihmistyötä metsän istutuksessa. Tämä on iso trendi, johon haluamme vastata”, Haapasalo sanoo.
John Deere Forestry on jo usean vuoden ajan kehittänyt Etelä-Amerikan eukalyptusplantaaseille soveltuvaa ajokoneen kokoista istutuskonetta.
”Risutecilla puolestaan on hyvää osaamista kaivinkoneen puomin päähän asennettavista istutuskoneista. Tätä osaamista aiomme nyt hyödyntää”, Haapasalo kertoo.
”Isot istutuskoneet eivät sovellu kaikkialle, esimerkiksi hyvin kiviselle maaperälle ja jyrkkiin rinteisiin. Silloin tarvitaan kaivinkonetta.”
”Isot istutuskoneet eivät sovellu kaikkialle.”
Haapasalon mukaan myös Risutecin tietotekninen osaaminen oli tärkeä osa kauppaa. Risutecin kehittämää metsänhoidon Asta-dokumentaatiojärjestelmää käytetään laajalti Pohjoismaissa metsämaan muokkauksessa.
Gps-pohjaisen, Android-tabletille tehdyn Asta-sovelluksen avulla metsänomistajat saavat koneurakoitsijoilta raportit, joissa näkyvät sekä laikutus-, mätästys- ja istutustiheydet että muokattujen kohtien tarkat sijainnit.
”Asta-järjestelmän myynti jatkuu normaalisti”, Haapasalo lupaa.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
