Ympäristöministeriö selvittää metsänhävitysmaksun käyttöönottoa rakentamisessa

Ympäristöministeriö selvittää maankäytön muutosmaksun käyttöönottoa rakentamisessa. Selvitystyötä tekee Varsinais-Suomen ely-keskuksen ylijohtajan virasta vuoden vaihteessa eläkkeelle jäänyt Risto Timonen.

Timosen mukaan hänen toimeksiantoonsa kuuluu selvittää, mitä tapahtuisi, jos niin sanottu metsänhävitysmaksu säädettäisiin: "Minkä kokoisesta asiasta on kyse, millaiset vaikutukset maksulla olisi ja miten asiasta säädettäisiin?"

Maankäytön muutosmaksu mainitaan hallitusohjelmassa esimerkkinä keinoista, joilla voidaan vähentää metsäkatoa ja hillitä ilmastonmuutosta. Hallitusohjelman mukaisesti maksu ei koskisi pellonraivausta, vaan rakentamista.

Timonen ei tässä vaiheessa osaa arvioida selvityksen johtopäätöksiä. Hän on lähettänyt kyselyn maankäytön muutosmaksun vaikutuksista sadalle taholle eri puolilla Suomea ja osa vastauksista on vielä saamatta. Selvitystyö valmistuu maaliskuun loppuun mennessä.

Timonen pitää rakentamisen ilmastovaikutuksia Suomessa verrattain pieninä.

Erikoistutkija Tarja Tuomainen Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että metsää on raivattu rakennetuksi maaksi noin 10 000 hehtaaria vuodessa. Siitä on aiheutunut vuosittain runsaat miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt. Koko Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat 56 miljoonan tonnin luokkaa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) tyrmäsi ajatuksen maankäytön muutosmaksusta syyskuussa MT:n lehtijutussa: "Sellaista ei ole valmistelussa. Kaikki muut keinot käydään läpi ensin."

Ministeriöstä selvennettiin torstaina MT:lle, että ministeri suhtautuu yhä kielteisesti peltojen raivaamiseen kohdistuvaan maksuun. YM:n selvitys sen sijaan koskee vain metsien raivaamista yhdyskuntarakentamisen tieltä. Tarkempia kommentteja on saatavilla, kun selvitys valmistuu.

Jari Lepän erityisavustaja Teppo Säkkinen kertoo, että myös MMM:ssä valmistellaan maankäyttösektorin ilmasto-ohjelmaan liittyen toimenpiteitä, joilla tavoitellaan metsäkadon vähenemistä. Esimerkkejä keinoista ovat lannan prosessointi ja tuotteistus sekä tilusjärjestelyjen edistäminen.

MTK:n ympäristöjohtajan Liisa Pietolan mielestä on loogista, ettei peltojen raivaus ole selvityksen alla, koska sen pinta-alat muodostavat murto-osan rakentamisen aiheuttamasta metsäkadosta. Lisäksi selvitys koskee maankäyttö- ja rakennuslain valmistelua.

MTK ajaa hiilensidonnan kompensaatiovelvoitetta kaikille toimille, jotka vähentävät hiiltä sitovaa metsä - tai maatalouspinta-alaa. Hiilensidonnan kompensaatiovelvoitteen voisi täyttää joko metsittämällä tai maksamalla kompensaatiomaksun.

Lue myös:

Leppä tyrmää maankäytön muutosmaksun, "Kaikki muut keinot käydään ensin läpi"