Japanilla on mielin määrin omia metsiä – silti se himoitsee suomalaista puuta yhdestä syystä
Higashishirakawan kylä Japanissa elää metsätalouden varassa.Tilaajalle
Higashishirakawan Metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Kouki Taguchi kertoo, että puunkorjuu ja sahat pyörittävät koko kylän taloutta. Kuva: AudiomediaVaikka Japanissa paikallinen puu on todella halpaa, rakentamisessa suositaan tuontipuuta sen laadun takia.
Japanilaisen puun lujuusominaisuudet eivät ole vertailukelpoisia suomalaisen sahatavaran kanssa, sanoo Higashishirakawa-kylän Metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Kouki Taguchi.
”Suomalainen valmiiksi liimattu insinööripuu on erittäin kysyttyä rakentamisen markkinassa. Paikallinen puu voi kilpailla halvan venäläisen raakapuun ja sahatavaran kanssa, jota tuodaan kiinalaisten välikäsien kautta Japanin markkinoille.”
”Jos täällä ei olisi metsätaloutta, ei olisi kylääkään.” Kouki Taguchi
Higashishirakawassa metsätalous on kuitenkin tärkeä elinkeino.
”Jos täällä ei olisi metsätaloutta, ei olisi kylääkään”, Taguchi sanoo.
Kun 92 prosenttia kylän pinta-alasta on metsää, metsänkorjuu, kuljetukset ja sahat työllistävät kyläläisiä niin, että aluetalous pyörii sen varassa.
Higashishirakawa sijaitsee Gifun prefektuurissa Japanin keskiosassa. Kylässä on kahdeksansataa kotitaloutta, joista joka toisella on metsäomaisuutta. Metsiä on yli kahdeksantuhatta hehtaaria, josta yli puolet talouskäytössä.
”Yksityisten omistamat metsälöt ovat pirstaloituneet pieniksi palstoiksi ja niiden omistajat asuvat kaupungeissa. Heitä ei kiinnosta pienten metsien hoito eivätkä hakkuut, koska niistä ei saa mitään taloudellista hyötyä.”
”Korjuukustannusten kanssa puun kuutiohinta on järeissä puissa 140 euroa, pienemmissä puissa 80 euroa, mistä metsänomistajan osuus on enemmillään 15 euroa kuutiolta. Tämä osoittaa, miten kallista puun korjuu vuoristoalueilla on”, Taguchi sanoo.
Valtio hakkaa omia metsiään hankalistakin vuoristoisista paikoista ilman taloudellista tuottavuutta metsien hoidon ja työllisyyden perusteella.
”80 prosenttia kylän metsien omistajista on metsänhoitoyhdistyksen jäseniä, jotka voivat hakea yhdistyksen kautta valtion tukea metsiensä hoitoon. Keskeinen syy valtion tuen maksuun on metsien hiilensidonnan ylläpitäminen”, Taguchi kertoo.
Hänen mukaansa Japanissa metsänhoidolliset toimet ovat ilmaston kannalta parempia kuin metsien suojelu.
”Päinvastoin kuin Euroopassa, täällä halutaan hakkuilla estää metsien pusikoituminen, pitää ne terveinä ja hyväkasvuisina, jolloin ne sitovat hiiltä parhaiten.”
Jutun lähteenä on käytetty Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittaman ”Puussa on tulevaisuus” –hankkeen kiertoartikkelia. Sen on tuottanut Audiomedia.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
