Suomi, Ruotsi ja Norja syventävät yhteistyötä susiasioissa – tavoitteena muun muassa yhtenäistää kannanseurantamenetelmiä

Suomen, Ruotsin ja Norjan keskeiset viranomaiset suurpetoasioissa ovat allekirjoittaneet kehysasiakirjan, joka vahvistaa yhteistyötä Fennoskandian susikantojen hoidossa ja suojelussa, tiedottaa maa- ja metsätalousministeriö

Tavoitteena on tukea Fennoskandian susikantojen selviytymistä pitkällä aikavälillä ja tuoda valtioiden rajat ylittävä näkökulma kannanhoitoon.

Maiden välisellä hallinto- ja tutkimusyhteistyöllä pyritään esimerkiksi kannanseurantamenetelmien yhtenäistämiseen ja tiedon jakamiseen.

Kehysasiakirjan valmistelusta vastasivat ja sen allekirjoittivat maa- ja metsätalousministeriö, Ruotsin Ympäristönsuojeluvirasto ja Norjan Ympäristövirasto

Kehysasiakirjan tavoitteena on tukea Fennoskandian susikantojen selviytymistä ja suotuisaa suojelutasoa pitkällä aikavälillä. Tavoite halutaan turvata Skandinavian, Suomen ja Venäjän Karjalan susikannan välisellä yhteydellä.

Kehyksen valmistumista kuvataan ministeriön tiedotteessa Suomen, Ruotsin ja Norjan ratkaisuna luoda valtioiden rajat ylittävä näkökulma kannanhoitoon kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti.

Lisäksi maat ovat samaa mieltä siitä, että kannanseurantamenetelmien yhtenäistäminen ja tiedon, hoitotoimenpiteiden ja parhaiden käytäntöjen jakaminen on olennaista yhteisten kannanhoitotavoitteiden saavuttamiseksi.

"On hienoa, että hyvin alkanut yhteistyö susiasioissa Ruotsin ja Norjan kanssa tiivistyy. Voimme varmasti oppia toisiltamme niin susikannan seurantaan kuin kannanhoitoon liittyvissä kysymyksissä. Tämä vie myös eteenpäin Suomen susikannan hoitosuunnitelman toteuttamista, missä yhteistyö on yhtenä toimenpiteenä", sanoo kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä.

Suomelle yhteistyö on tärkeää erityisesti Suomen susikannan DNA-pohjaisen seurannan näkökulmasta.

Luonnonvarakeskus on hankkimassa uuden laitteiston susikantojen seurantaan. Laite perustuu SNP-tekniikkaan (Single Nucleotide Polymorphism), joka tekee DNA-analyyseistä nykyistä nopeampia.

Vastaava laitteisto on jo käytössä Ruotsissa ja Norjassa.

Laitteen ansiosta muutaman vuoden kuluessa Suomella, Ruotsilla ja Norjalla on käytössä samanlainen DNA-menetelmä. Tällöin voidaan tunnistaa nopeasti, mistä populaatiosta maiden rajojen yli liikkuvat sudet ovat syntyisin, todetaan ministeriön tiedotteessa.

Lue aiheesta lisää:

Uusi susikannan hoitosuunnitelma haluaa niiden äänet kuuluviin, jotka jakavat elämänsä susien kanssa oikeasti – eivät vain sosiaalisessa mediassa