Historiapohjaista erämelontareittiä suunnitellaan Hiitolanjoen latvavesiltä aina Saimaalle asti – jo nyt joella voi meloa muinaiskarjalaisten vanavedessä

Kuva: Heta-Linnea Kovanen

Hiitolanjokea Etelä-Karjalassa ennallistetaan ja vapautetaan vesivoimasta. Tavoitteena on elvyttää uhanalaista järvilohi- ja taimenkantaa. Joki on kalojen koti, mutta se on myös ihmisten muinainen vesireitti.

Joelle suunnitellaan historiapohjaista erämelontareitistöä Hiitolanjoen latvavesiltä alkaen ja kulkien Rautjärven, Parikkalan ja Savonlinnan alueella päätyen Saimaan Pihlajavedelle. Reitistöä ei suunnitellakaan minne tahansa, vaan muinaiskarjalaisten kulkemille reiteille.

Hiitolanjoki-yhdistyksen puheenjohtaja Mikko Europaeus on Laatokalta Saimaalle -hankkeen koordinaattori, reittikartoittaja, koemeloja ja tutkija.

Hän kertoo, että useat tutkijat ovat pohtineet nimenomaan näiden vesireittien kulkua ja merkitystä. Reitin varrella on paljon kulkemisen paikannimistöä, rajamerkkejä, linnavuoria ja kivikautisia asuinpaikkoja monimuotoisen luonnon ohella.

Hanke käynnistettiin viime vuoden huhtikuussa. Yhdistys tekee taustatutkimuksen lisäksi konkreettista reittien raivausta ja koemelontoja.

”Selvitämme, ovatko reitit kuljettavissa nykyoloissa kanootilla ja onko uusien reittien sekä erämatkailutuotteiden kehittäminen mahdollista. Samalla selvitetään, käyttivätkö muinaiskarjalaiset juuri näitä reittejä kulkiessaan Laatokalta Saimaalle ja pohjoiseen”, Europaeus selittää.

Tulevaisuudessa tavoitteena siintelee vesiyhteyden avaaminen aina Laatokalle saakka erikoisrajanylityksillä.

Jo nyt toki pääsee melomaan, mutta raivattavaa ja kehitettävää on vielä paljon.

”Tarvitaan tauko- ja rantautumispaikkoja. Merkinnät maataipaleista puuttuvat myös. Majoituspalvelut ja laavut ovat tärkeitä retkeilyreittien osia. Onneksi alueen yrittäjillä tuntuu olevan kiinnostusta palveluiden tarjoamiseen.”

Yhdellä suunnalla koemelontojen yhteydessä on tehty paikoin läpäisyraivausta yli 50 kilometrin matkalla. Koko reittiverkoston pienvesiä on raivattu noin 10 kilometrin matkalta.

Ammoisina aikoina Hiitolanjoella on ehkä kuljettu kaikkien veneiden esiäidillä haaparuuhella eli haapiolla, joka on veistetty haavanrungosta. Paras nykyaikainen vaihtoehto kulkupeliksi reiteille on lyhyt ja kapea soolokanootti, Europaeus sanoo.

Retkimelonnan sijaan hankkeessa puhutaan nimenomaan erämelonnasta. Reiteillä on järviä, lampia, jokia, ojia ja maataipaleita.

”Vesivaellus kuvaisi matkantekoa ehkä parhaiten, sillä melomisen lisäksi matkaa taitetaan vedessä kahlaamalla, sauvomalla matalikossa ja kävelemällä kanoottia kuljettaen.”

Päärunkoreittiehdokkaita erämelontareiteiksi on kolme. Ne ovat parhaiten kuljettavissa korkean veden aikaan toukokuusta alkaen, kun jäät ovat lähteneet. Syysvirtaamien riittävyyttä on vielä selvitettävä.

Kaksivuotiselle Laatokalta Saimaalle -hankkeelle toivotaan jatkorahoitusta, jotta kaikki selvitystyöt saataisiin tehtyä ja erämelontareitistö valmisteltua perusteellisesti, sanoo Europaeus.