Kaatotunkki tarjoaa yksinkertaista ja kohtuuhintaista kaatovoimaa – tunkin käyttöönotto ja käyttö vaativat tarkkuutta, sillä ohjeissa voi olla virheitä

Vaikka erikoispuiden kaadossa ammattilaiset ovat jo pitkään käyttäneet erilaisia kaatotunkkeja, niin järeiden puiden kaadossa tavallisille moottorisahan käyttäjille käytännössä ainoita apuvälineinä ovat olleet vänkärit ja kaatokiilat. Nyt markkinoille on tullut yksinkertaisia ja siten myös edullisempia kaatotunkkeja, jotka sopivat myös tavalliselle puunkaatajalle. Koneviesti kokeilikin talven metsätyömaalla kohtuuhintaista Norrköping-kaatotunkkia, joka on rakenteeltaan hyvin yksinkertainen.

Se, mikä herätti heti kokeilun alussa hämmästystä, oli kaatotunkin kokoaminen. Kaatotunkki toimitetaan osina pahvipakkauksessa, jossa on ohjevihko käyttöä ja kokoonpanoa varten. Itse kokoaminen onnistuu normaaleilla työkaluilla. Kun työn alla oli vinssin ja sen jalustan asennus runkoon tulikin yllättäen vastaan mietinnän paikka. Vinssissä on jalustaan sopivia kiinnitysreikiä vain toisessa päässä. Jos vinssin asensi kuvien kaltaisesti oikeakätisesti veivattavaksi, ainoat kiinnityspultit olivat rasituksen kannalta väärässä päässä, jolloin vinssin runko vääntyy rasituksessa. Koska usko ei riittänyt alkuperäisten toimivuuteen, vinssi kiinnitettiin ohjeiden vastaisesti vasenkätisesti käytettäväksi. Metsätyömaalla havaittiin, että aavistelut pitivätkin paikkansa: kokeilun lopulla vinssi asennettiin hetkeksi oikeakätiseksi – ja jo ensimmäisen kaatoyrityksen esijännityksen aikana vinssin runko alkoi välittömästi vääntyä. Koneviesti informoi ongelmasta maahantuojaa, johon Puuilo kertoi vinssi olevan muutettu uusimmissa toimitettavissa yksilöissä sellaiseksi, että oikeakätinen asennus on ohjeiden mukaisesti mahdollista.

Rakenteeltaan kyseinen kaatotunkki on selkeärakenteinen. Tyviosan muodostaa C-profiilista tehty ulkorunko, jonka alapäässä on V-mallinen maavastin. Rungon sisällä on liukuva neliötanko, jonka yläpäässä on puuhun pureutuva, hammastettu tartuntakäpälä. Työntöliike aikaansaadaan hihnavinssillä. Sisätangon alapäässä on piikki, jolla kaatotunkki toimii myös pölkynnostimena, jonka avulla sahattavat pölkyt voidaan nostaa ylös maasta. Kaatotunkin avulla voidaan myös nostaa tukki maasta irti ja pyöräyttää 90 astetta, jolloin päästään karsimaan kaadetun puun alapuolen oksat. Toimenpide korvaa tässä käytössä vänkärissä olevan kääntökoukun. Nostotunkki on tässä työssä jopa parempi, sillä vänkärillä käännettäessä maahan tai lumeen painuneet oksantyngät haraavat pelkkää kääntämistä vastaan. Nostotunkilla pölkky ensin nostetaan ylös maasta ja kääntö tapahtuu vasta sitten.

Hihnavinssin 500 kilon voima olivat ehdottomasti maksimi esimerkiksi Nörrköpingin kokonaisuudelle, voimankäytön rajat kannattaa huomioida. Kaatotunkkia käyttäessä on oltava tarkkana, maksimirasitusta voi lisätä myös puun kaatosahauksen aikana tapahtuva puun kallistuminen tunkkia kohden – jolloin sen maksimikuormitus ylittyy vaarallisen nopeasti.

Lue Koneviestin nettisivuilta, miten voimankäyttö vaikuttaa kaatoavustimen käyttöön!

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit:

Kaatamisen kevyemmät apuvälineet kulkevat mukana puulta puulle – kaatamisessa kannattaa miettiä, mihin voimansa kuluttaa

Harvennushakkuilla liian huolellinen kasaaminen kuluttaa voimia muulta hakkuutyöltä – kantamisen voi korvata siirtämisellä

Kellfri tarjoaa puunkaatoihin avuksi kevyen alumiinisen kaatoavustimen – keveytensä puolesta Kellfri on yhtä helppo kuljetettava kuin järeä vänkäri