”Me ei haluta rahaa, me halutaan, että pedot ammutaan pois”, MTK:n valtuutettu napautti ministeri Kurviselle, jonka mielestä valitusmahdollisuuksia pyyntiluvista pitää kaventaa
MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen painotti metsänhoitoyhdisyten tekemän edunvalvonnan tärkeyttä nyt, kun puukauppa käy ja hinnat ovat nousseet.Tilaajalle
Kuva: Jaana KankaanpääEspoon Hanasaaressa tänään kokoontuva MTK:n valtuuskunta vaati maa- ja metsätalousministeri Antti Kurviselta (kesk.) peto- ja peurakantojen säännöstelemistä ja lähetti siten viestin tulevalle hallitukselle.
MTK Hämeen edustaja Pia Parikka painotti, että sudet ovat suuri uhka kotieläintaloudelle etenkin, kun se perustuu laiduntamiseen. CAP-tukikaudella tukea on suunnattu petoaitoihin jopa 2500 euroa hehtaarille, mutta Parikan mukaan sen myötä lammastilat on mielletty ”ruokarahojen väärinkäyttäjiksi”.
”Me ei haluta tätä rahaa, me halutaan, että ne pedot ammutaan pois”, Parikka painotti Kurviselle.
Ministerin mukaan kannanhoidollinen suunnitelma susien metsästykselle on valmisteilla. Hän toivoo, että pyynti päästään aloittamaan ensi talvena.
Kurvisen mukaan seuraavan hallituksen pitäisi perata perusteet, joilla metsästysluvista ja esimerkiksi uusiin tuotantorakennuksiin vaadittavista ympäristöluvista valitetaan.
”Suomessa on aivan liian helppoa vaikeuttaa ihmisten elämää ja toimintaa. Valitusmahdollisuuksia pitää kaventaa, ettei pöytälaatikkoyhdistys voi valittaa toiselta puolelta Suomea ja jopa moneen kertaan samassa prosessissa”, Kurvinen lateli.
Hänen käsityksensä mukaan eduskunnassa on laaja tuki peto-ongelmiin puuttumiselle.
Kokouksessa nousi esiin myös valkohäntäpeurakannan sääntelyn tarve.
Kurvisen mukaan monen eläimen kannat on saatava kuntoon ”liikkuvat ne sitten siivillä tai useammalla jalalla”. Nykyiset kannanhoidolliset ongelmat nakertavat maalla asuvien oikeudentuntoa ja luottamusta julkiseen valtaan.
Avauspuheenvuorossaan MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen painotti metsänhoitoyhdisysten (mhy) tekemän edunvalvonnan tärkeyttä nyt, kun puukauppa käy ja hinnat ovat nousseet.
Tilanteessa korostuu myös metsänomistajalle suotuisa katkonta, ettei järeää puuta päädy sahojen sijasta selluksi ja energiaksi.
Viljasen mukaan maataloudessa uhkana on, että kuluttajien ostovoiman heikentymiseen reagoiva kauppa painaa taas hintoja alas. Inflaatio laukkaa ja julkinen talous joutuu säästötalkoisiin, mikä ei lupaa hyvää maaseudun tiestölle ja palveluille.
”Mistä saamme rahat alueillemme ja tuotteisiimme?”
Tukien osalta tilanne ei Viljasen mukaan ole ”todellakaan tyydyttävä. Paljon korjattavaa jää seuraavallekin ministerille.”
MTK:n osalta vaikuttaminen tulevaan hallitusohjelmaan lienee tämän vuoden keskeisin tehtävä.
Juttuun korjattu 12.4.2023 Pia Parikan etunimi.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
