Silja Keränen (vihr.) Kajaanista pitää metsien nykyisiä hakkuumääriä Suomessa liiallisina. Kuva: Petteri Kivimäki
Näin maaseutuvihreät ratkaisisivat susiongelman ‒ selvä kanta metsien käyttöön
Silja Keräsen ja Minna Höltän mielestä lihan ja maidon kulutusta pitäisi vähentää Suomessa, mutta myös kotieläintiloja tarvitaan.Hämeenlinna
Maaseutu- ja erävihreiden entinen puheenjohtaja Silja Keränen (kuvassa vasemmalla) ja nykyinen puheenjohtaja Minna Hölttä osallistuvat vihreiden puoluekokoukseen Hämeenlinnassa. Kuva: Jukka KoivulaMaaseutu- ja erävihreiden puheenjohtajan Minna Höltän mielestä susikeskustelu Suomessa on äärimmäistä.
”On todella harmi, että keskustelu on niin rajua ja jakavaa. Susikeskustelua pitäisi käydä kahden tutkitun faktan pohjalta. Ensinnäkin petovahinkoja tapahtuu ja niitä pitää pystyä torjumaan. Ja fakta on myös, että susi on todella uhanalainen laji Suomessa”, Hölttä toteaa.
Valkeakoskelainen Hölttä kertoo itse asuvansa aivan susireviirin rajalla.
”Minulla on hevosia ja pidän eläinten turvakotia, joten asia koskettaa henkilökohtaisesti. Lähtisin hakemaan ratkaisuja Ruotsin mallin tapaan, eli helpottaisin ja nopeuttaisin häirikkösusien poistamista.”
”Lähtisin hakemaan ratkaisuja Ruotsin mallin tapaan, eli helpottaisin ja nopeuttaisin häirikkösusien poistamista.”
Susien kannanhoidollista metsästystä Hölttä ei kuitenkaan haluaisi Suomeen.
”Pitäisin melko järjettömänä tapana koko susikantaan kohdistuvia toimia, kun ongelmia aiheuttavat vain tietyt yksilöt.”
Maaseutu- ja erävihreiden entinen puheenjohtaja ja vihreiden entinen varapuheenjohtaja Silja Keränen Kajaanista on samoilla linjoilla susiasiassa.
”Pitäisi saada helpommin kaatolupia ongelmayksilöihin. Mutta kannanhoidollinen metsästys, mitä myös ajetaan, ei olisi kestävää eikä järkevää, koska se hajottaa laumat.”
Silja Keränen ei saanut jatkokautta vihreiden varapuheenjohtajana, vaan uusiksi varapuheenjohtajiksi valittiin tänään lauantaina iltapäivällä Shawn Huff, Jenni Pitko ja Allu Pyhälammi.
”Hakkuita ja avohakkuitakin voidaan tehdä, mutta nykyisellään hakkuumäärät ovat Suomessa liialliset.”
Keräsen mielestä metsien käyttö on mennyt Suomessa liiallisuuksiin.
”Metsäteollisuutta toki tarvitaan. Hakkuita ja avohakkuitakin voidaan tehdä, mutta nykyisellään hakkuumäärät ovat Suomessa liialliset. Tärkeää olisi myös kiinnittää huomiota siihen, missä hakkuita tehdään”, kajaanilainen tähdentää.
”Liian usein Kainuussakin tulee julki arvokkaisiin vanhoihin metsiin tehtyjä hakkuita tai suunnitelmia sellaisten tekemiseksi. Ei hakkuita saa tehdä joka ikisessä paikassa”, Keränen sanoo.
Keräsen mielestä metsänomistajille täytyisi luoda taloudellisia kannusteita luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.
Hölttä ja Keränen katsovat, että Suomessa tarvitaan jatkossakin eläinperäistä maataloustuotantoa.
”Lihan- ja maidontuotannon määrää suhteessa kasvipohjaiseen tuotantoon pitäisi kuitenkin merkittävästi laskea niin Suomessa kuin koko maailmassa, sillä nykyisellä tasolla oleva lihantuotanto ja -kulutus ei ole kestävää”, Hölttä perustelee.
”Nykyisellä tasolla oleva lihantuotanto ja -kulutus ei ole kestävää.”
Hölttä arvioi, ettei nykymuotoinen malli kotieläintuotannossa ole myöskään optimaalinen maatalousyrittäjille.
”Tukipolitiikkaa pitäisi ehdottomasti uudistaa EU:ssa siihen suuntaan, että nykyistä monimuotoisemmat ja pienemmät tilat olisivat elinvoimaisia. Nythän on hirveä paine keskittää tuotantoa.”
”Pitäisi pystyä kehittämään monimuotoisempia maatiloja, jossa pyritään energiaomavaraisuuteen ja kehittämään suljettua kiertoa tilan sisällä. Valtavien eläinmäärien sijaan lihaa ja maitoa voisi tuottaa eläinten hyvinvointi ja laatu edellä”, maaseutu- ja erävihreiden puheenjohtaja perustelee.
”Tukipolitiikkaa pitäisi ehdottomasti uudistaa EU:n tasolla siihen suuntaan, että nykyistä monimuotoisemmat ja pienemmät tilat olisivat elinvoimaisia.”
Silja Keräsen mielestä ruuantuotanto on tärkeää turvata maan eri osissa.
”Aika pitkältihän meillä tässä maassa tuotetaan ruokaa talkoilla, ja niin asia ei saisi olla. Se, että maataloutta harjoitetaan kattavasti eri puolilla maata, on mitä suurimmissa määrin huoltovarmuutta ja myös turvallisuuspolitiikkaa.”
Eläinpohjaisen maataloustuotannon vähentämisessä Keränen lähtisi liikkeelle kulutuksesta.
”Ajatus on, että se tapahtuisi enemmänkin luonnostaan kulutuksen vähenemisen kautta.”
Minna Höltän mielestä Suomessa ei pitäisi syödä lainkaan sellaista ruokaa, joka ei täytä kotimaisia laatuvaatimuksia.
”Suomessa eläintuotannon vaatimukset ovat korkeammalla tasolla kuin monessa muussa maassa. Siksi on maatalouden kannattavuuden kannalta epäreilua, että esimerkiksi julkisissa laitoksissa syödään suuret määrät sellaisissa oloissa tuotettua lihaa, jota ei Suomessa saisi edes valmistaa.”
Vihreät on koolla puoluekokouksessaan Hämeenlinnassa tänään lauantaina ja huomenna sunnuntaina.
Klo 17:26 lisätty tieto vihreiden uusista varapuheenjohtajista.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
