Miten löytää juuri omalle metsälleen sopiva vakuutus? – Muista, että laajinkin metsävakuutus korvaa vain yllättävät vahingot
Turvan laajuutta, enimmäiskorvausmäärää ja omavastuuta säätämällä metsänomistaja voi räätälöidä omaan tilanteeseensa parhaiten sopivan metsävakuutuksen.Tilaajalle
Yllättävät luonnonilmiöt, esimerkiksi lumi- ja myrskytuhot tai metsäpalo, voivat aiheuttaa metsässä mittavia vahinkoja. Vahingoilta voi suojautua vakuuttamalla metsänsä. Mutta miten löytää juuri omalle metsälleen sopiva vakuutus?
Metsän sijainti ja kehitysluokkajakauma vaikuttavat siihen, millaiset tuhot metsässä ovat todennäköisimpiä. Metsänomistajan oma tilanne puolestaan määrittää sen, miten kattavan vakuutusturvan hän haluaa ja miten suuren omavastuun hän on valmis vahingon sattuessa kantamaan.
Suppeimmat vakuutukset koskevat vain metsäpaloa. Kohdalle osuessaan metsäpalo aiheuttaa mittavia menetyksiä, mutta se ei ole todennäköisin metsää kohtaava vahinko.
”Myrskyvahinkoja korvataan ylivoimaisesti eniten, pahoina myrskyvuosina 80–85 prosenttia ja muina vuosina 50 prosenttia kokonaiskorvausmääristä. Asiakkaillemme suosittelen vähintään myrskyvahingot korvaavaa turvatasoa”, sanoo LähiTapiola Palveluiden metsävakuutusten kehityspäällikkö Jaana Sohlman.
Enimmäiskorvausmäärä
Myrskytuhon riski on tilastojen valossa suurin Uudenmaan, Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueella. Tämän vuoksi myös myrskytuhoa vastaan vakuuttaminen on näiden maakuntien alueella muuta Suomea kalliimpaa. Hintaero on pari euroa hehtaarilta.
Koska myrskyvahingot ovat vakuutusyhtiöille raskaita korvattavia, yhtiöt ovat asettaneet korvauksille enimmäiskorvausmäärät. Esimerkiksi OP:lla vakuutuksen ottaja voi valita myrskyvahinkojen enimmäiskorvausmääräksi joko 16, 23 tai 32 euroa kiintokuutiometriltä. Mitä suuremman enimmäiskorvausmäärän valitsee, sitä suuremman korvauksen voi myrskytuhon sattuessa puustostaan saada. Korkea enimmäiskorvausmäärä nostaa vakuutuksen hintaa.
”Metsänomistajan kannattaa miettiä oman metsänsä kehitysluokkajakaumaa. Kuudentoista euron enimmäiskorvausmäärä riittää taimikko- ja kuitupuuvaltaisessa metsässä, mutta päätehakkuuikäiseen metsään suosittelemme 23 euron tai 32 euron enimmäiskorvausmäärää”, sanoo OP:n vakuutuspäällikkö Hannu Partanen.
Korkeaa enimmäiskorvausmäärää kannattaa harkita myös metsiin, joissa puunkorjuu on tavallista kalliimpaa, kuten saaristoon tai Itä-Suomen jyrkkärinteisille vaaramaille.
Monella vakuutusyhtiöllä myrskytuhot kuuluvat jo perustason vakuutukseen. Nuoressa taimikossa myyrät ovat kuitenkin myrskyjä todennäköisempi uhka. Metsänomistajalla on kaksi vaihtoehtoa: hän voi maksaa myös myrskyvakuutuksesta, vaikka myrsky on todellinen riskitekijä vasta vuosien päästä, tai etsiä vakuutusyhtiön, jolla myyrätuhot kuuluvat perustason ja myrskytuhot laajan turvatason vakuutukseen.
Tuholaistilanne
Myrskyjen ohella lumituhot voivat aiheuttaa kasvatus- ja päätehakkuuikäisissä metsissä mittavia vahinkoja. Eräänä talvena tykkylumi aiheutti Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan metsissä tuhoja noin 7–8 miljoonan euron edestä. Vahingon jälkeen metsävakuutusten kysyntä kasvoi näillä alueilla lähes kymmenen prosenttia.
Jos lumituhon mahdollisuus huolestuttaa, vakuutusturva kannattaa tarkistaa jo hyvissä ajoin syksyllä. Osalla vakuutusyhtiöitä talvella otettu lumituhovakuutus astuu voimaan vasta seuraavana kesänä. Tällä halutaan varmistaa se, että ilmoitettu lumituho on varmasti tapahtunut vasta vakuutuksen ottamisen jälkeen.
Laajimmat metsävakuutukset turvaavat metsän myös hyönteistuhoja, sienitauteja, jyrsijöitä, tulvaa, varkautta tai vahingontekoa vastaan. Aiempina vuosina sienituhoja on korvattu esimerkiksi Savossa ja hyönteistuhoja Kaakkois-Suomen alueella.
”Oman alueen hyönteis- ja sienituhojen määrää voi kysellä esimerkiksi paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä”, Sohlman vinkkaa.
Suurempi omavastuu
Vakuutusyhtiöiden mukaan useampi kuin joka toinen metsänomistaja valitsee laajimman mahdollisen vakuutusturvan. Tämä saattaa johtua siitä, että hintaero pelkästään palo- ja myrskytuhot korvaavaan vakuutukseen on usein pienehkö.
”Kannattaa muistaa, että omavastuun osuutta ja myrskyturvan enimmäiskorvausmäärää säätämällä vakuutusmaksun lopulliseen suuruuteen voi suuresti vaikuttaa”, Partanen sanoo.
Esimerkiksi OP:lla omavastuun nostaminen 150 eurosta tuhanteen euroon pienentää vakuutusmaksua 27 prosentilla. Omavastuun osuudet ja enimmäiskorvausmäärät vaihtelevat eri vakuutusyhtiöissä, joten ne kannattaa vakuutusta ottaessa tarkistaa erikseen.
Laajinkin metsävakuutus korvaa vain yllättävät vahingot. Tällaiseksi ei lasketa esimerkiksi juurikäävän aiheuttamaa lahoa, johon kannattaa varautua metsänhoidon keinoin.
Myöskään hirvituhot eivät kuulu metsävakuutuksen piiriin, vaan hirvien aiheuttamat taimikkotuhot korvataan riistavahinkolain nojalla valtion varoista.
Vastuu- ja oikeusturva
Metsätalouden harjoittaminen on ansiotoimintaa, joten kotivakuutuksen vastuuvakuutus ei kata metsänhoito- ja puunkorjuutöissä aiheutuneita vahinkoja.
”Vastuuvakuutus ja oikeusturvavakuutus eivät automaattisesti ole metsävakuutuksen piirissä, ja ne jäävät usein metsänomistajalta huomiotta”, sanoo Ifin vakuutuspäällikkö Sanna Bergroth.
Vastuu- ja oikeusturvavakuutukset voivat tulla tarpeeseen riitatilanteissa. Bergrothin mukaan tyypillinen vastuuvakuutuksesta korvattava tapaus voisi olla tilanne, jossa metsänomistaja raivaa epähuomiossa puustoa naapurin puolelta. Oikeusturva korvaa lakimiehen käyttämisestä aiheutuneita kustannuksia.
”Korvausta voi hakea myös riidoista, jotka eivät edenneet oikeuteen asti”, Bergroth sanoo.
Ifillä vastuuvakuutus maksaa 11 euroa ja oikeusturvavakuutus 30 euroa vuodessa ja enimmäiskorvausmäärät ovat vastaavasti 200 000 euroa ja 10 000 euroa.
Joissakin vakuutusyhtiöissä kotivakuutuksen vastuu- ja oikeusturvavastuu laajenevat myös metsätalouteen ilman lisämaksua, jos metsä- ja kotivakuutus ovat samassa yhtiössä. Asia kannattaa tarkistaa omasta vakuutusyhtiöstä.
Ainaisvakuutus ei riitä
Metsätilakaupassa myyjän vakuutus on voimassa kaksi viikkoa omistajanvaihdoksen jälkeen, minkä jälkeen korvausvastuu katkeaa. Jos irtisanominen unohtuu, voi vakuutuksen katkaista taannehtivasti, jolloin vakuutusyhtiö palauttaa liikaa perityt vakuutusmaksut.
Vakuutusyhtiöt painottavat, että niin sanotut ainaismetsä- ja ainaispalovakuutukset eivät enää anna metsänomistajalle minkäänlaista turvaa vahinkotilanteessa.
”Valitettavasti osalla metsänomistajista on käsitys, että ainaismetsävakuutuksen ansiosta vakuutusasiat ovat kunnossa”, OP:n Partanen sanoo.
Vuoteen 1967 myynnissä olleet ainaismetsäpalovakuutukset ja vuoteen 1971 myynnissä olleet ainaismetsävakuutukset eivät ole sidottuja indeksiin, joten niistä maksettavat korvaukset ovat parhaimmillaankin vain joitakin kymmeniä euroja.
Vakuutusyhtiöt eivät voi irtisanoa ainaisvakuutuksia, mutta ne ostavat niitä takaisin. Usein vakuutuksen on myöntänyt yhtiö, jota ei enää ole olemassa. Tämä ei kuitenkaan ole takaisinoston este.
”Jos kotoa löytyy tällainen vanha vakuutuskirja, kannattaa ottaa yhteys omaan vakuutusyhtiöön”, Partanen sanoo.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 4/2019.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
