Metsäteollisuus ry:n EU-asioiden johtaja Kaisu Karvala: ”Komissio on käyttäytynyt ennallistamisasiassa huonosti”

Sinulla on muutama kuukausi takana metsäteollisuuden edunvalvojana. Miten on mennyt?

Homma on lähtenyt rytinällä liikkeelle. Meidät on otettu hyvin vastaan, ja olemme päässeet luomaan uusia tärkeitä yhteistyösuhteita ja kertomaan vanhoille kumppaneille, että olemme nyt pysyvästi Brysselissä. Toimistomme avajaisiin osallistui paljon väkeä Euroopan komissiosta, parlamentista, mediasta ja järjestöistä. Täällä oli helppo aloittaa, koska Metsäteollisuus ry:n edustajat ovat tehneet jo aikaisemmin hyvää työtä. Minun tehtäväni on tuoda aikaisempi työ näkyväksi omien kontaktieni kautta.

Saimme keväällä nostettua julkisuuteen sen, että venäläisiä koivuvanerituotteita virtaa Eurooppaan Kazakstanin ja Turkin kautta. Asiasta kirjoittivat muun muassa Politico ja Financial Times. Järjestimme myös europarlamentaarikko Petri Sarvamaan ja ruotsalaisen europarlamentaarikon Emma Wiesnerin kanssa kuulemistilaisuuden ennallistamisasetuksesta Euroopan parlamentissa. Tilaisuuden pääpuhujana oli raportööri César Luena, joka ei ole kahteen vuoteen tavannut teollisuuden edustajia.

Mikä on ollut isoin yllätys metsäasioissa?

Metsäasioiden käsittelyssä ja keskusteluissa ohitetaan heppoisesti faktoja ja puhutaan joskus arvolatautuneesti tunnepohjalta. Keskusteluun on välillä vaikea vastata järki- ja tiedeargumenteilla. En ole lobbarina tottunut tällaiseen, ja sitä on ollut vähän surullista seurata.

Olet kokenut EU-lobbari. Mitkä ovat lobbarin salaiset aseet?

Lähtökohtana pitää olla suvereeni tietopohja, josta on hyötyä EU-virkamiehille. Pitkät lounaat ovat mennyttä aikaa. Tapaamisiin pitää mennä aina vähän hattu kourassa ja kysyä, kuinka voin auttaa, jotta saamme yhdessä paremman lainsäädännön. On myös tärkeää uskaltaa tunnustaa vastapuolelle, jos ei tiedä jotain asiaa, ja toimittaa hänelle vastaus myöhemmin.

Kohdeyleisö pitää tuntea hyvin ja olla kiinnostunut siitä ihmisestä, jota on tapaamassa. Lobbaaminen on myyntityön kaltaista hommaa.

Brysselissä pitää olla myös vankka kielitaito. Vähintään englantia ja ranskaa on osattava sujuvasti. Yleissivistys on tärkeää, koska usein aluksi puhutaan jostain muusta asiasta, jotta saadaan kontakti keskustelukumppaniin.

Entä miten Brysselissä ei ainakaan kannata toimia?

Ei ainakaan kannata yrittää nostaa itseään muiden yläpuolelle tai yrittää opettaa vastapuolta.

Mitkä ovat Metsäteollisuus ry:n EU-edunvalvonnan tärkeimmät tavoitteet tänä vuonna?

Ensin on varmistettava, että ennallistamisasetus menee Suomen kannalta hyvin maaliin. Tänä vuonna on tulossa vielä maaperän terveyttä koskeva lainsäädäntöesitys. Pakkausjäteasetus (PPWD) tulee päätettäväksi syksyllä. Tuntuu siltä kuin komissio kutsuisi sisämarkkinoille lisää Kiinassa valmistettavia muovipakkauksia sillä verukkeella, että niitä voi käyttää uudelleen.

Katseemme on siirretty jo seuraavan komission kauteen. On tärkeä saada Suomelle tärkeä uudistuva, puupohjainen biotalous vahvasti mukaan komission viisivuotisohjelmaan ja vaihtoehdoksi fossiiliselle tulevaisuudelle.

Entä tärkeimmät kumppanit?

Olemme hakeneet kavereita isommista jäsenvaltioista. Entuudestaan meillä on jo hyvä yhteistyö Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Nyt olemme hakeneet kumppaneiksi Espanjaa, Saksaa, Itävaltaa, Ranskaa ja Puolaa. Saksan ja Itävallan sisarjärjestöt tulevat todennäköisesti mukaan Metsäteollisuus ry:n uuteen toimitilaan, josta toivon toimialan näyteikkunaa.

Miten käy ennallistamisasetuksen?

Asian käsittely on mielenkiintoisessa vaiheessa. En muista tilannetta, jossa yksi valiokunta olisi tyrmännyt kokonaan parlamentille annetun raportin, kuten maa- ja kalastusvaliokunta nyt teki. Tämä on huono asia, sillä ympäristövaliokunta ottanee asiaan myös hyvin vahvan kannan. Tästä seuraa helposti blokkiutuminen, jolloin suljetaan tie jatkoneuvotteluilta. Brysselissä on sellainen ominaispiirre, että vaikka asia kaatuisi parlamentin täysistunnossa, se pulpahtaa taas jossain vaiheessa ulospäin. Ennallistamisen valmistelu ei missään nimessä pääty, vaikka parlamentti äänestäisi esityksen nurin.

Komissio on käyttäytynyt tässä asiassa huonosti. Esimerkiksi komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans on käynyt kovistelemassa europarlamentaarikkoja. Tämä ei millään tavalla istu institutionaaliseen lainsäädäntöprosessiin. Tämä on ollut hyvin poliittinen komissio.

Metsäteollisuus ry tukee luonnon monimuotoisuutta tukevia toimia, mutta toivomme komissiolta hyvin valmisteltua ja kansalliset erityspiirteet huomioon ottavaa lainsäädäntöä. Nyt ei ole tapahtunut kumpaakaan.

Mitä asioita Suomen EU:n jäsenmaana pitäisi parantaa metsäedunvalvonnassaan?

Viime hallituskausi oli lievästi sanottuna haastava. Samasta hallituksesta Brysseliin tuotiin kolmen eri ministerin kolme erilaista kantaa. Se ei näyttänyt hyvältä, kun katselin silloin vielä metsäalaa ulkopuolelta. Tuntuu ihan järkevältä, että Säätytalolla istuttiin nyt pitkään ja kirjoitettiin paperille selkeät, koko hallituksen yhteiset tavoitteet. Pienellä jäsenmaalla ei voi olla keskenään ristiriitaisia tavoitteita.

Väitetään, että Suomi on vaikuttamispyrkimyksissään aina myöhässä. Onko tässä perää?

Suomen edellinen hallitus oli todellakin myöhässä vaikuttamisessaan vaikkapa ennallistamisasetukseen. Siinä vaiheessa, kun jäsenmailta kysyttiin kantaa, Suomella ei ollut esittää mitään.

Jotkut europarlamentaarikot sen sijaan ovat olleet metsäasioissa erittäin aktiivisia ja vieneet asioita eteenpäin. Heille pitää antaa iso kiitos Suomen etujen edistämisestä.

Kannattaa unohtaa klisee, että Suomen metsät eivät kuuluisi Euroopan unionin lainsäädännön alle. Jäsenmaiden metsät kuuluvat tavalla tai toisella EU:n ympäristö-, energia- ja maatalouspolitiikkaan ja näin ollen sääntelyn piiriin.

Onko odotettavissa, että ensi vuonna valittava EU-komissio suhtautuu metsäasioihin eri tavalla kuin nykyinen?

Uskoisin niin, sillä nykyinen komissio on saanut hyvänlaisen näpäytyksen ennallistamisasetuksesta. Ammattilaisten eteen ei voi tuoda jatkossa yhtä huonoja esityksiä. Toivoisin, että seuraavalta komissiolta tulisi hieman maltillisempia ja paremmin valmisteltuja esityksiä.

Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit?

Juuri tänään olen saarimetsässä kesäpaikassamme Kustavissa. Vesuriakin on tullut täällä käytettyä.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 6/2023.

4.7.2023: Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänesti EU:n ennallistamisasetuksesta 27.6.2023. Äänestyksen tuloksena ennallistamisasetus kaatui. Seuraavaksi asetus tulee käsittelyyn EU-parlamenttiin heinäkuussa.