Jatkuvaa kasvatusta lobataan pontevasti: kohteina muun muassa seurakunnat
Kansalaisliike ”Meidän metsämme” haluaa kirkon uudistavan metsänhoitotapansa.
Puunmyyntitulot ovat osalle seurakunnista tärkeä tulonlähde. Kuva: Ismo Pekkarinen / LehtikuvaLuontojärjestöjen kansalaisaloite avohakkuiden kieltämisestä valtion metsissä on edennyt eduskuntaan asti, mutta valtio ei ole ainoa taho, jonka metsiin luontoaktivistit ja järjestöt vaativat jatkuvaa kasvatusta.
”Kuntia, kaupunkeja, seurakuntia ja myös isoja metsänomistajia lähestytään tässä asiassa – se on ollut havaittavissa”, toteaa Metsäalan asiantuntijat Meto ry:n puheenjohtaja Stefan Borgman.
Eniten huomiota on herättänyt Savonlinnassa seurakunnan suunnittelema hakkuu Kerimäen Huosiossa. Kirkkoneuvosto päätyi marraskuussa perumaan UPM:n kanssa tehdyn hakkuusopimuksen.
Esimerkiksi kansalaisliike ”Meidän metsämme” on vedonnut piispainkokoukseen, uusiin hiippakuntavaltuustoihin ja kirkkohallitukseen, jotta kirkko uudistaisi metsänhoitotapansa.
”Seurakuntien on etsittävä uutta ajattelu- ja toimintatapaa suhteessa metsäomaisuuteensa. Jatkuvan kasvatuksen menetelmä ei vahingoita metsä- eikä vesiekosysteemejä ja on taloudellisesti kannattava”, liike toteaa tiedotteessaan.
Borgman on pannut merkille, että keskustelu metsänhoitomenetelmistä on aika mustavalkoista ja myös syyllistävää.
”Tärkeää on se, että metsänomistaja päättää ja myös euroilla on merkitystä.”
Lue myös:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
