Marko Poropudas perusti yhteismetsän yksin – Yksi syy ratkaisuun oli se, että yhteismetsä on aikanaan helppo jakaa perinnöksi lapsille

”Ensimmäisen metsätilan ostamiseksi jouduin menemään pankinjohtajan pakeille lippalakki kourassa. Pankkiiri kysyi, että meinaatko maksaa lainan takaisin. Vastasin, että semmoinen olisi tarkoitus. Lainasta tehtiin paperit, ja siitä se sitten lähti”, kertoo posiolainen maaseutuyrittäjä Marko Poropudas, 47.

Vaatimattomista oloista lähtöisin oleva Poropudas sanoo tehneensä hullun lailla töitä metsäomaisuutensa eteen. Metsää hän ei ole perinyt hehtaariakaan.

”Ensimmäisen ostoksen jälkeen innostuin ostelemaan metsää palsta kerrallaan. Etupäässä ne olivat kunnostamattomia nuoria metsiä, joita harventelin kasvukuntoon. Uutta metsää hankin puunmyyntituloilla.”

Poropudas korostaa oikea-aikaisten hoito­töiden merkitystä. Niiden ansiosta metsä lähtee arvokasvuun ja sijoitus tuottaa korkoa korolle.

”Jos ostaa hoitamatonta metsää eikä hoida sitä kasvukuntoon, se on kuin sahaisi omaa oksaansa.”

Kauimmainen Poroputaan palstoista sijaitsee 200 kilometrin päässä Posiolta. Tällä hetkellä mies omistaa metsää seitsemän kunnan alueella, ja pinta-alaa on kertynyt yhteensä lähes 1 500 hehtaaria. ”Mikäli palstoja vielä hankitaan, ostot painottuvat kotikunnan alueelle.”

Metsäomaisuutensa hallintaa varten Marko Poro­pudas perusti tänä syksynä Akan­lahden yhteismetsän.

Akanlahden yhteismetsä omistaa maata Posion Kitkajärven rannoilla. Jatkossa se saa tuloa myös mökkitonteista. Kuva: Kari Lindholm

Kokemusta yhteismetsän toiminnasta Poroputaalle on karttunut Posion yhteismetsän hoitokunnan jäsenyyden myötä. Mies omistaa Posion 31 000 hehtaarin yhteismetsästä osuuksia, joista hän saa merkittävää lisätuloa.

Tärkeä motiivi oman yhteismetsän perustamiseen Marko Poroputaalle oli etenkin se, että yhteismetsä on aikanaan helppo jakaa perinnöksi lapsille yhteismetsäosuuksien muodossa.

”Siten metsät säilyvät yhtenäisinä.”

Merkitystä on silläkin, että yhteismetsä maksaa verotettavasta tulostaan 26,5 prosentin kiinteän veron, kun taas yksityisen puunmyyjän pääomatulojen veroprosentti on 30 tai 34. Myös yhteismetsä on oikeutettu Kemera-tukiin.

”Yhteismetsän jakama ylijäämä on osakkaalle verovapaata tuloa, mutta pitää ottaa huomioon se, että yhteismetsä on tuloistaan jo verot maksanut. Se, mitä jää viivan alle, voidaan jakaa osakkaille.”

Yhteismetsä voi myös maksaa osakkaalleen palkkaa metsänhoitotöistä.

Poropudas kertoo, että Akanlahden yhteismetsässä harvennukset tehdään aina ajallaan mutta uudistamishakkuiden ajoituksessa otetaan huomioon puun hintavaihtelut. Leimikosta riippuen puu myydään pysty-, hankinta- tai toimituskauppana. Omaa korjuukalustoa Akanlahden yhteismetsällä ei ole.

Metsän uudistamisessa säätöauraus on Poroputaan ykkösvaihtoehto vahvaturpeisilla kankailla.

”Aurauksella saadaan taimikolle ja nuorelle metsälle satoja kilometrejä eteläisemmät kasvuolot jopa 35 vuoden ajaksi.”

Lue myös: Milloin yhteismetsän perustamista kannattaa harkita?

Kun Marko Poropudas osti ensimmäiset metsäpalstansa lainarahalla, hän työskenteli Metsäkeskuksen metsätoimihenkilönä. Kuva: Kari Lindholm

Oman tai suvun yhteismetsän perustaminen tulee Poroputaan mielestä kyseeseen silloin, kun metsätalous on ammattimaista. Pelkkä ”fiilistely tai metsän rauhoittaminen” ei riitä perustamisen syyksi.

Yhteismetsällä voi olla muitakin tulonlähteitä kuin puunmyynti. Tällä hetkellä Akanlahden yhteismetsän kaikki tulo tulee puunmyynnistä, mutta jatkossa se saa tuloja myös maa-ainesmyynnistä, metsästysluvista sekä mökkitonttien myynnistä.

Yhteismetsän perustaminen on periaatteessa yksinkertaista: se tapahtuu kiinteistön omistajien keskinäisellä sopimuksella. Poroputaan tapauksessa omistajia on yksi, mikä teki perustamisesta vielä helpompaa.

Akanlahden yhteismetsän puustosta merkittävä osa on varttunutta kasvatusmetsikköä (03) ja varttunutta taimikkoa (T2). Seuraavan viiden vuoden aikana taimikonhoitotarve on 200 hehtaaria.

Vuotuinen hakkuusuunnite yhteismetsällä on 2 000–2 500 kiintokuutiometriä. Hakkuukertymästä suuri osa on tukkia.

”Ei riitä että puuta hakataan silloin tällöin. Vuosittaisen hakkuumäärän tulisi olla sitä luokkaa, että ylijäämällä pystyy elämään”, Poropudas sanoo. Akanlahden yhteismetsässä jaettavaa ylijäämää kertyy 30 000–40 000 euroa vuodessa.

Yhteismetsän laajentaminen kiinnostaa Poropudasta, mutta esteeksi on tullut metsätilojen hintojen nouseminen.

”Lapissa myyntihinnat ovat tuplaantuneet tai paikoin jopa kolminkertaistuneet sen jälkeen, kun rahastot rupesivat ostamaan metsää. Monet kohteet ovat ylihintaisia niiden puustoon nähden.”

Poropudas huomauttaa, että mikäli metsätaloudessa toimittaisiin osakemarkkinoiden tyyliin, nyt olisi hyvä aika myydä metsätila.

”Rahastot ostavat mielellään suuria tiloja, joten niistä voi saada kunnon hinnan niin kauan kuin metsien hintakupla ei ole puhjennut.”

Akanlahden yhteismetsän rahallista arvoa ja puustomääriä Marko Poropudas ei halua paljastaa, mutta kyseessä on huomattava omaisuus.

Metsän ostohinnalla on suuri merkitys metsätalouden kannattavuuteen, joten ylihintaisille kohteille ei löydy sijaa Akanlahden yhteismetsästä.

”Jos hinta ja sijainti ovat kohdallaan, ostaminen kiinnostaa kyllä edelleen. Kaukana sijaitsevia kohteita en enää halua vaivoikseni.”

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 10/2020.

• Yhteismetsä on kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakkaidensa hyväksi. Yhteismetsällä voi olla muitakin tulonlähteitä kuin puunmyynti.
• Kiinteistöjen omistajat ovat yhteismetsän osakkaita ja muodostavat osakaskunnan.
• Osakkaaksi voi tulla liittämällä metsänsä osittain tai kokonaan olemassa olevaan yhteismetsään tai perustamalla omista metsistä uuden yhteismetsän.
• Osakkaaksi voi tulla myös hankkimalla tai saamalla yhteismetsäosuuksia sekä hankkimalla tai saamalla kiinteistön, johon kuuluu yhteismetsäosuuksia.
• Yhteismetsä on ennakkoverovelvollinen ja maksaa verotettavasta tulostaan 26,5 prosenttia veroa. Yhteismetsän osakkaille jakama ylijäämä on verovapaata tuloa.