Laserkeilaustieto auttaa löytämään vesiensuojelurakenteiden paikat metsästä – "Kaltevuuseroja on vaikea havaita maastossa"

Paikkatietoanalyysi auttaa löytämään metsätalousmaalta potentiaaliset paikat vesiensuojelurakenteille. Tämä ilmenee Pirkanmaan ely-keskuksen tilaamasta tutkimuksesta.

Tutkimuksessa kehitettiin laskenta-algoritmit vesiensuojelurakenteiden potentiaalisten sijaintien löytämiseksi. Tutkimuksessa hyödynnettiin Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa, kertoo Pirkanmaan ely-keskus tiedotteessaan.

Tutkimuksen toteutti väitöskirjatutkija Mikko Niemi Tapio Oy:stä. Testialueeksi valittiin Kokemäenjoen vesistöalueeseen kuuluva Kovesjärven valuma-alue Parkanossa.

Alue on metsätalouden ja turvetuotannon kuormittavimpia alueita Pirkanmaalla. Molemmista muodostuu ravinne-, kiintoaine- ja humuskuormitusta rehevöittämään valuma-alueen vesistöjä.

Suometsänhoitoon on tarjolla runsaasti erilaisia ohjeita ja aineistoja, mutta vesiensuojelurakenteiden sijoittelu on jäänyt suunnittelijoiden oman harkinnan varaan.

Veden virtausmalleja, valuma-aluerajauksia ja maaston topografiaa hyödyntäen on kuitenkin mahdollista luoda automaattisia ehdotuksia vesiensuojelurakenteiden sijoittelusta.

"Paikkatietoanalyysi ehdotti perkauskatkoja niihin paikkoihin, joissa maasto oli nykyisen ojaverkoston kohdalla riittävän kalteva sekä ylä- että alavirtaan", Niemi toteaa.

Myös pintavalutuskentät ja kosteikot ovat tehokkaita metsätalouden vesiensuojelukeinoja, mutta niiden perustaminen vaatii osaamista ja hyvää suunnittelua.

Tutkimuksessa saatiin myös ehdotuksia virtaamansäätöpatojen sijainnille. Virtaamansäätöpadot ovat vesiensuojelurakenteita, joiden avulla tasataan rankkasateiden ja sulamisvesien tulvahuippuja.

Niemi uskoo, että Pirkanmaalle luotu paikkatietomalli olisi sovellettavissa samankaltaiseen maastoon myös muualla Suomessa.

"Vastaavassa turvemaavoittoisessa ja kohtalaisen tasaisessa ympäristössä se varmaankin toimisi. Mutta sitä en tiedä, miten hyvin se toimisi erilaisessa ympäristössä", Niemi toteaa Maaseudun Tulevaisuudelle.

Vaikka toistaiseksi konkreettisia suunnitelmia jatkotutkimuksesta ei ole, Niemeä ajatus kiehtoo.

"Sen verran lupaavia tuloksia tutkimuksesta tuli, että jatko on mietinnässä."

Niemen tiedossa ei ole, että vesiensuojelun rakenteita olisi suunniteltu vastaavalla tavalla muualla.

"Käytin uutta laserkeilausaineistoa, joka antaa tosi hyvän kuvan maastosta. Saatavilla ja laskettavissa on sellaista tietoa kaltevuuseroista, jota ei maastossa ole havaittavissa."

Lue myös:

Metsätalouden vesistöpäästöt ovat noin kaksinkertaiset aiemmin laskettuun verrattuna

Turvemailta saadaan puuta, vaikka kunnostusojituksia vähennettäisiin