Komission tutkimuskeskus arvioi hakkuumäärät pahasti yli todellisen – vankka tutkimustieto on avain onnistuneeseen metsäpolitiikkaan

”Metsämme Euroopassa ovat huonossa kunnossa”. Tämä on komission vakiolause aina silloin, kun metsistä puhutaan.

Kun metsiin liittyvää päätöksentekoa sorvataan EU:ssa, painotuksilla on suuri merkitys. Jos lähtökohta on se, että metsät ovat huonossa hapessa, suomalaisten kannalta metsäpäätösten lopputulos tuskin näyttää mairittelevalta.

Tämä näkyi huhtikuussa, kun Euroopan komissio julkaisi esityksensä kestävän rahoituksen luokittelusta. Sen mukaan kestävän puuta käyttävän yritystoiminnan perustana on se, että yli 13 hehtaarin metsätilat seuraisivat EU:n yksityiskohtaisia kestävyyskriteerejä.

Yhdeksi kriteeriksi komissio esittää ilmastohyötyanalyysiä, jolla varmistettaisiin metsätilojen hiilinielujen suotuisa kehitys.

Uudet kestävyyden raportointivaatimukset tiloille tulevat metsäteollisuuden kautta. Jos komission kriteerit eivät täyty puunhankinnassa, metsäteollisuutta ei lasketa ilmaston kannalta kestäväksi. Tämä puolestaan vaikuttaisi metsäteollisuuden mahdollisuuksiin nostaa vihreää rahoitusta.

Käytännössä 13 hehtaarin kautta vaatimukset koskisivat valtaosaa Suomen puunhankinnasta ja sitä kautta metsätiloista.

Yksityisen metsänomistajan kannalta byrokratian taakka tuntuu raskaalta. Kuinka ilmastohyötysuunnitelmia oikein seurattaisiin ja valvottaisiin? Kuinka kriteerit näkyisivät puukaupassa?

Suomalaisien metsien rakenteesta, käytöstä ja ilmastovaikutuksista on runsaasti tutkimustietoa. Meillä on käytössä myös kattava metsäsertifiointijärjestelmä. Se, että yksityiskohtaiset raportointivaatimukset tuodaan pienille metsänomistajille, kuulostaa liioittelulta.

Tiedämme, että metsänomistajat tekevät metsänhoidollaan jatkuvaa ilmastotyötä, minkä takia hiilinielut ja -varastot ovat kasvaneet.

EU-päätösten taustalla on paljon tietämättömyyttä Suomen metsätaloudesta ja metsänhoidosta. Se ei ole ihme, sillä jopa suomalaisten europarlamentaarikkojen tietämys vaihtelee. Meppi Silvia Modigin (vas.) mielestä metsät Suomessa ovat monimuotoisuuden kannalta lähes Euroopan huonoimmat.

EU-parlamentin ympäristövaliokunnassa kuultu lausahdus poiki kommentteja ja kummastelua. Sosiaalisessa mediassa ihmeteltiin, että ”kylläpä täytyy muuten olla Euroopan metsät poskettoman hyvässä kunnossa, jos Modigin kertoma pitäisi paikkansa”.

EU:n päätöksenteon tulee perustua vankkaan tutkimustietoon. Euroopan metsäinstituutti kertoi toissaviikolla komission tutkimuskeskuksen karkeista yliarvioista metsänhakkuissa. Pelkona onkin, että komissio tekee metsiä koskevaa politiikkaa perustuen hataraan tietoon. Ellei tiedeyhteisö olisi ollut hereillä, tutkimusmenetelmistä johtuva lapsus olisi voinut ajaa metsäpolitiikkaa väärään suuntaan.

Vasta sitten, kun faktat saadaan oiottua kuntoon, EU-päätöksistä saadaan Suomen kannalta johdonmukaisia.

Lue myös:

Komissio esittää ilmasto- ja metsänhoitosuunnitelmaa yli 13 hehtaarin tiloille – uusien kestävyyskriteerien pelätään lisäävän hallinnollista taakkaa

EU:n ympäristökomissaari kyseenalaistaa suomalaisen metsätalouden kestävyyden: "Suomen tiedot osoittavat huolestuttavan tilanteen"

"EU:n metsäpäätöksenteko nojaa väärään tietoon" – komission tutkimuskeskuksen tekemä virhe yliarvioi hakkuiden kasvun Euroopassa