Aarre: Näin tervanpoltto onnistuu Kannonkoskella – vartiovuorossa on kaksi polttajaa ympäri vuorokauden

Savuavan tervahaudan kylki hehkuu punaisena hämärässä kesäyössä. Pellavaan pukeutuneet haudanvahtijat säätelevät paloa kuokalla. Väliin hana avataan ja hyvälle tuoksuva musta hautaterva valuu sankoon.

Nykyisen Kannonkosken kunnan alueella savusi parisataa vuotta sitten kesäisin kymmeniä tervahautoja. Vielä 1800-luvulla tervaksista poltettu musta kulta oli seudun tärkein vientituote.

Lions Club Kannonkoski pitää yllä paikkakunnan tervanpolttoperinnettä. Tervaa myymällä saadaan tuloja lahjoitettavaksi. Haudan poltto Piispalan nuorisokeskuksella Kivijärven rantatörmässä on myös yksi paikkakunnan matkailutapahtumista.

Pyöreä tervahauta sytytetään yhtä aikaa joka puolelta. Kun pilkkeet palavat, avotuli tukahdutetaan turpeilla.

Turpeiden alla tervaspilkkeet palavat hitaasti hiiltyen. Savua nousee yötä päivää. Palaminen on sopivaa, kun haudan reunoilla ei juuri läiky liekkejä, mutta pilkkeiden seinämä hehkuu hiilloksena.

Tervahaudan poltto on palamisen säätämistä. Vartiovuorossa on ympäri vuorokauden kaksi tervanpolttajaa valkoisissa virkapuvuissaan. Jos haudan reuna roihahtaa ilmituleen, se tukahdutetaan nakkaamalla lapiolla hiekkaa ja tuhkaa tuliseinämään. Tulta voi hillitä myös turvelaatalla.

Liikaa paloa ei saa tukahduttaa. Hehkun hävitessä tuhkaa ja palanutta multaa vedellään kuokalla pois. Näin hehku säilyy, jolloin terva ja raha juoksevat kuopan pohjalle.

Paras polttosää on tyyni pouta. Tuulen riehaantuessa kovaksi tuulenpuoleinen reunus uhkaa alati ryöstäytyä tuleen. Jos näin käy, arvokas terva karkaa liekkeinä ja savuna taivaan tuuliin.

Tervanpolttajien taitoa on hillitä avotuli hitaaksi hiiltymiseksi.

Miten tervahauta rakennetaan? Kuinka paljon tervaa siitä saadaan? Lue koko juttu Aarteen sivuilta.