


Saha laulaa ja puu kaatuu lappajärveläisen metsurin Hannes Lammin paiskiessa töitä. Pohjalainen ei ole katunut uranvaihtoaan, kun hän vuonna 2005 ryhtyi metsäalan yrittäjäksi.
"Nyt ajateltuna se oli oikea päätös. Lähtö uuteen työhön oli viisikymppiselle miehelle kova ratkaisu. Tunsin kuitenkin ammatinvaihdon olevan minulle oikea tie, sillä olin tehnyt aiemmin jonkin verran metsähommia", Lammi kertoo.
Lammi aloitti metsätyöt taimikon hoidolla ja harvennuksilla. Samalla hän hankki mahdollisimman paljon tietoa alasta. Yrityksen pyörittämiseen hän haki lisäeväitä yrittäjäkurssilta.
"Se oli välttämätöntä, sillä yrittäjäksi ei voi hypätä sananmukaisesti pystymetsästä. Kehotan myös yrittäjäksi aikovia nuoria muistamaan paperiasioiden tärkeyden, se on oleellinen osa ammattia."
Nykyisin Lammia työllistävät eniten pihapuiden kaadot. Varsinkin kovien tuulten aikaan puhelin soi tiuhaan työkutsujen merkeissä.
"Kun myrsky nousee, tiedän jo etukäteen varautua. On sinällään harmillista, että monet kiinteistöjen haltijat havahtuvat kaatumisherkkiin puihin vasta, kun vahinko on tapahtunut."
"Lahot ja vaarallisilla paikoilla sijaitsevat puut kannattaa kaataa, ennen kuin ne rojahtavat rakennusten tai muun omaisuuden päälle. Niin säästetään monta ikävää hetkeä sekä rahaa", Lammi muistuttaa.
Lappajärveläismetsuri on joutunut sahaamaan vaarallisissakin paikoissa.
"Sähköjohtojen päälle kaatuneissa puissa on aina omat niksinsä. Olen joskus huumorimielessä tuumannut vaimolle, että jos kipinät lentävät huonolla tavalla, sinä saat leskeneläkkeen."
Lammi muistelee erästä puunkaatoa, jossa hän sai kiittää onnistuneesta lopputuloksesta kirjaimellisesti Luojaa. Saha murisi tuolloin Lappajärven hautausmaalla suuren kuusen kimpussa.
"Kyseessä oli halkaisijaltaan noin 80-senttinen vanha kuusi. Puuta kaataessani mieleen nousi ajatus: mitäs jos se rojahtaa hautamuistomerkkien päälle."
"Sain kuitenkin onnekseni puun kammettua kaadonsuuntaimen avulla ahtaassa tilassa juuri oikeaan paikkaan, enkä joutunut kirkonkiroukseen. Silloin oli huokauksen paikka", Lammi veistelee.
Yrityksessään Lammi tekee myös polttopuita koivusta, lepästä ja kuusesta. Paras lämpö lähtee koivusta.
"Sen lämpöarvo on parikymmentä prosenttia suurempi kuin esimerkiksi lepän ja kuusen. Kovina pakkastalvina koivuhalkoja on mennyt niin paljon, että myytävä on loppunut. Tänä vuonna menekki on ollut maltillisempaa lämpimän sään vuoksi."
Metsuria ovat työllistäneet vuosien aikana myös monet mökkiasukkaat. Heille on tehty polttopuita ja pihoilta kaadettu puita. Varsinkin kesäaikaan mökeillä on vastaan tullut paljon ulkomaalaisia vieraita.
"Olin kerran etukäteen katsastamassa mökillä, miten pihapuut on paras kaataa. Paikalle tuli mökissä asuva saksalaisisäntä, joka iski käteeni vodkapullon", Lammi nauraa.
Lappajärveläinen kannustaa muita alasta kiinnostuneita ryhtymään tuumasta toimeen.
"Töitä alalla riittää. On harmillista, että nuoret eivät ole kovinkaan innostuneita metsätöistä. Monet pitävät niitä liian raskaina."
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
