Onko puista suurkaupunkien hellepätsien vilvoittajiksi? Toiveet ovat suuret, mutta olosuhteet ankarat
Kaupunkipuut joutuvat koville. Kuolleisuuden on arvioitu olevan lähes kaksinkertainen rakennetun ympäristön ulkopuolella eläviin puihin verrattuna.Tilaajalle
Muun muassa Helsinki aikoo istuttaa merkittävän määrän lisää puita alueilleen. Kuva: Wikimedia commonsMoni kesähelteistä kärsivä suurkaupunki suunnittelee istuttavansa merkittävät määrät lisää puita, joiden toivotaan tasaavan lämpötilaeroja, imevän mahdollisia tulvavesiä, lisäävän ympäristön viihtyisyyttä ja sitovan hiilidioksidia. Muun muassa Helsinki hyväksyi pari vuotta sitten vihreän puolueen jättämän aloitteen 100 000 uuden puun istuttamisesta.
Mielikuvissa kaupunkien puut ovat ikivanhoja ja jykeviä jaloja lehtipuita, mutta tosielämässä puiden pärjääminen rakennetussa ympäristössä ei suinkaan ole läpihuutojuttu.
"Katujen varsien puut eivät tyypillisesti elä pidempään kuin 30–40 vuotta", sanoo professori Cecil Konijnendijk kanadalaisesta British Columbian yliopistosta BBC:lle.
Artikkelin mukaan kaupunkipuiden kuolleisuuden on arvioitu olevan lähes kaksi kertaa suurempi kuin kaupunkien ulkopuolella kasvavilla puilla.
Kaupunkipuiden suurimpia haasteita ovat juuriston tilan puute, tähän liittyvä kuivuus, köyhä kasvuympäristö – pahimmillaan tyveä ympäröi tiivis asvaltti – liian kovaksi tiivistynyt maa-aines, saasteet ja ihmisten aiheuttamat vauriot kuten kuoren vahingoittaminen.
Olosuhteet ovat selvästi vaikeammat kuin metsissä kasvavilla puilla ja varsinkin juuret elävät rakennetussa ympäristössä tukalasti. Kanadassa monet kaupungit koettavat ehkäistä puihin kohdistuvaa ilkivaltaa asentamalla kylttejä, joihin on merkitty puun rahallinen arvo.
Uutiskanava CBC kertoi kesällä Edmontonin kaupungin ilmoittavan kuusen arvoksi 2 185 Kanadan dollaria eli noin 1 670 euroa.
Tulevaisuudessa kaupunkien puutarhureiden on koetettava istuttaa uudenlaisia ja monia erilaisia puulajeja, jotka kestäisivät aika ajoin aavikon kaltaisiksi äityvät olosuhteet.
Yhdestä puulajista koituva riski toteutui karvaasti ympäri maailmaa, kun hollanninjalavatauti levisi 1960- ja 1970-luvuilla. Kaarnakuoriaisten levittämä sienitauti tappoi valtavan määrän jalavia Länsi-Euroopassa. Britanniassa vitsauksen on arvioitu koituneen 25 miljoonan puun kohtaloksi.
Lue myös:
Maailman pisimmät puut kasvavat yli 100 metrin korkeuteen – mutta miksi Suomessa ei ole sellaisia?
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
