• EU:n ennallistamisasetuksesta tulossa tiukka äänestys

    WWF suosittaa asetuksen hyväksymistä.
    EU-parlamentin ympäristövaliokunta käsittelee ennallistamisasetusta torstaina.
    EU-parlamentin ympäristövaliokunta käsittelee ennallistamisasetusta torstaina. Kuva: Carolina Husu
    Metsä|Metsäpolitiikka
    12.6.202317:00
    Jarmo Palokallio

    Kiivasta keskustelua herättäneen EU:n ennallistamisasetuksen kohtalonhetket käsillä, kun EU-parlamentin ympäristövaliokunta äänestää siitä torstaina. Heinäkuussa asia etenee parlamentin käsittelyyn.

    Ennallistamisasetus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, jonka tavoite on pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä. Tämän jälkeen luonnon monimuotoisuus on tarkoitus saada kasvu-uralle EU:n alueella.

    Asetus on herättänyt tiukkaa vastustusta, sillä sen laadinnassa ei ole liiemmälti kuultu jäsenvaltioita. Siitä johtuen asetus ei ota huomioon jäsenvaltioiden eroja.

    Suomi on kuulunut EU:ssa niihin maihin, jotka ovat hangoitelleet vastaan ennallistamisasetuksen valmisteluprosessissa. Suomi on vastustanut asetusta ennallistamisesta syntyvien kustannusten ja metsäteollisuudelle aiheutuvien uusien vaatimusten takia.

    Ennallistamisasetuksen tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä ennallistamistoimenpiteitä olisi tehty 20 prosentilla EU:n maa- ja merialueista.

    Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi patojen purkamista joista, metsien luontaisten rakennepiirteiden palauttamista ja suo-ojitusten tukkimista.

    Asetuksesta on sorvattu kompromissia, joka antaisi jäsenmaille enemmän sananvaltaa. Myös komissio on taipuvainen kompromissiin, koska se pelkää koko asetuksen kaatuvan muutoin.

    Ympäristöjärjestöt ovat asetuksen kannalla. Esimerkiksi WWF vetoaa sen hyväksymisen puolesta.

    ”Jos suomalaiset europarlamentaarikot päätyisivät vastustamaan asetusta, he osallistuisivat myös Green Dealin eli vihreän siirtymän vakavaan vesittämiseen”, WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen sanoo.

    EU-komission vaikutusarvion mukaan ennallistamisen kustannukset Suomessa olisivat noin 900 miljoonaa euroa vuodessa.

    ”Iso osa komission arvioon sisältyvistä ennallistamisen kustannuksista on jo ollut valtion budjetissa, sillä Suomessa on rahoitettu ennallistamista monissa valtion tukemissa ohjelmissa”, Suominen sanoo.

    Parlamentin ympäristövaliokunta äänestää asetuksen kohtalosta torstaina 15. kesäkuuta. Äänestys on merkittävä: ympäristövaliokunnan tällä viikolla ottama kanta vaikuttaa siihen, äänestävätkö europarlamentaarikot heinäkuussa järjestettävässä täysistunnossa asetuksen hylkäämisestä vai sen etenemisestä.

    EU:n jäsenmaiden kanta asetukseen selviää 20. kesäkuuta.

    Lisää aiheesta
    • EU:n komissio nosti puheenjohtaja Ursula von der Leyenin (oik.) ja varapuheenjohtaja Frans Timmermansin johdolla ilmasto- ja ympäristöasiat oman työohjelmansa kärkeen.

      Metsä | EU on ajamassa päin seinää ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kanssa − nöyryyttävä tappio tulee, koska asenne on väärä

    • Euroopan parlamentti Brysselissä.

      Metsäpolitiikka | EU:n keskustaoikeisto edistää ennallistamisasetuksen torppaamista – EPP vetäytyy ympäristövaliokunnan neuvotteluista

    • Keskustan Elsi Katainen jyrähti Brysselissä heinäpaalien takaa ennallistamisasetuksen kaatamisen puolesta. Samaan aikaan hänen RKP:läinen ryhmätoverinsa Nils Torvalds kiersi keräämässä tukea kompromissille, jolla esityksen läpimeno voitaisiin varmistaa.

      Metsäpolitiikka | Ennallistaminen voikin mennä läpi: Meppien mielipiteet jakavaan asetukseen haetaan nyt kompromissia

    Artikkelin aiheet
    EU:n ennallistamisasetus
    biodiversiteettistrategia
    WWF
    ympäristövaliokunta
    luontokato
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin