Supikoira teki ennätyspitkän riiuureissun Lapissa

”Silloin, kun supikoirakanta on vähäinen, ne voivat etsiä puolisoa uskomattoman kaukaa”, Pohjoismaisen supikoirahankkeen kenttämestari Juha Mäkimartti Keminmaalta kertoo.

Mäkimartin viime keväänä gps-seurantalähettimellä pannoittama supikoira on tähän mennessä patikoinut reilun tuhannen kilometrin matkan.

”Otus tepsutteli kesän aikana Keminmaalta Kainuuseen Suomussalmelle, josta se ylitti itärajan ja pistäytyi mutkan Venäjällä Pääjärven länsirannalla.”

Muutaman viikon ulkomaanvisiitin jälkeen pantasupi päätti palata takaisin Suomeen, ja matka jatkui Kuusamon korkeudelta Rovaniemen ja Posion rajamaille Auttijärvelle.

”Venäjälle on takavuosina loikkinut neljä muutakin supikoiraa, mutta kyllä ne sille tiellä jäivät, ja seurantapannat lakkasivat toimimasta.”

Supikoiran gps-panta antaa tarkkaa paikkatietoa, kun se on matkapuhelinkentässä. Pannassa on myös vhf-lähetin. Kuva: Kari Lindholm

Lapissa matkaa taittaa parhaillaan toinenkin supervaeltaja, sillä Ruotsin Nikkalassa pannoitettu supikoira on taivaltanut kesän aikana Kittilään ja sieltä edelleen Kolarin Sieppijärvelle.

Mäkimartti toteaa, että leuto alkutalvi on pitänyt supikoirat liikkeellä poikkeuksellisen pitkään. Lajin edustajat vetäytyvät talvihorrokselle vasta, kun keli kylmenee riittävästi. ”Talvien lyhentyminen on auttanut supikoiraa levittäytymään Pohjois-Lappiin, ja kauimmaiset havainnot on tehty Inarissa.”

Juha Mäkimartti on seurannut supikoirien liikkeitä työkseen lähes parinkymmenen vuoden verran.

”Kun tätä hommaa aloiteltiin, Lapin supikoirakanta oli voimistumassa, eivätkä riiuureissut olleet silloin pitkiä. Lajikumppanit löydettiin lähialueelta.”

Suomen riistakeskuksen vetämän supikoirahankkeen tarkoituksena on estää tämän haitallisen vieraslajin leviäminen Ruotsiin ja Norjaan, joissa niitä ei juurikaan esiinny.

Torjuntatyössä on mukana satoja lappilaisia metsästäjiä, jotka poistavat supeja elävänä pyytävien loukkujen ja metsästyskoirien avulla. Supeja on myös ammuttu haaskalta.

Mäkimartin mukaan loukkuja on valmistettu hankkeen aikana kymmenittäin joka vuosi ja lisäksi pyynnissä on myös metsästäjien hankkimia loukkuja.

”Puhutaan varmaan jo tuhansista loukuista. Tulostakin on saatu aikaan, sillä maastossa on tällä hetkellä ennätysvähän supikoiria.”

Oulun ja Lapin maakuntien alueelta on löydetty viime kesän ja syksyn aikana vain parikymmentä supikoirapentuetta, jotka nekin on poistettu vahvuudesta.

Mäkimartti huomauttaa, että supikoira on erittäin voimakas lisääntyjä, ja tästä syystä pyynnissä ei kannata pitää taukoja.

”Metsästäjät saattavat kyllästyä pyyntiin, jos saalista ei tule, mutta loukut on hyvä pitää vireessä.”

Elävänä pyytävät loukut pitää kokea päivittäin. Nykytekniikka on tullut loukkupyytäjien avuksi, ja loukkujen laukeamista voi seurata sähköisen loukkuilmaisimen avulla etänä.

Hankkeen aikana on hankittu lukuisa määrä riistakameroita, joilla supikoirien liikkeitä seurataan.

”Puhelimeen on kilahdellut viestejä keskellä yötäkin, kun koiraharrastajat ilmoittavat saaliista.”

Supikoira julistettiin haitalliseksi vieraslajiksi yhdessä villiminkin ja piisamin kanssa vuonna 2019, eikä näiden tappaminen edellytä metsästyskorttia.

Supikoiran tiedetään uhkaavan rauhoitettuja kahlaajia ja sammakkoeläimiä sekä maassa pesiviä taantuneita sorsakantoja. Supi kantaa ja levittää muun muassa rabiesta, ekinokokkia, trikiiniä ja kettukapia.

.