• Eksymisen pelkoa ei kannata väheksyä, kokemus on hirveä jopa mestarisuunnistajalle

    ”Toista tuntia pidin sadetta kuusen alla ja itkin.”
    Metsä|Retkeily
    21.11.202219:11
    Kolumni
    Suvi Jylhänlehto

    Merkityt reitit jakavat mielipiteitä.

    On ihmisiä, jotka eivät merkittyjä reittejä tarvitse. He kulkevat mieluummin omia polkujaan, eivätkä polutkaan ole välttämättömiä.

    Itsekin olen joskus ylenkatsonut peräkanaa tallustavia retkeilijöitä. Suunnistajan identiteetti patisti tekemään omat reitinvalinnat.

    Eksymisen pelko on kuitenkin tunne, jota ei kannata väheksyä.

    ”Liikun mielelläni metsässä, mutta pelkään aina vähän. Pelkään että eksyn, pelkään että tulee karhu. – – En ole ihan rento metsässä, vaikka menen sinne hiljentymään ja saamaan sielulle rauhaa.”

    Näin kuvaili kirjailija Maria Turtschaninoff suhdettaan metsään (MT 16.11.).

    Lisää aiheesta
    • Maria Turtschaninoff haaveili kirjailijaksi ryhtymisestä jo lapsena, mutta vasta oman isän kuolema sai hänet tarttumaan todella haaveeseen heti eikä vasta sitten joskus.

      Kirjallisuus | Kun äiti kuoli, Maria Turtschaninoff mietti voiko syödä viimeiset tämän keittämät hillot – nyt kirjailija on oppinut elämään perintömökillä omien toiveidensa mukaan

    Vaikka olen kymmenvuotiaana voittanut suunnistuksen piirinmestaruuden, minulla on kokemusta myös eksymisestä.

    Eräässä kansallisessa kilpailussa noin 12-vuotiaana sekosin suunnassa enkä lopulta tiennyt yhtään, mihin suuntaan lähteä. Toista tuntia pidin sadetta kuusen alla ja itkin.

    Jatkoin lopulta matkaani ja päädyin onneksi lammen rantaan, jossa avunhuutoni kaikuivat ja aikuinen suunnistaja johdatti minut kilpailukeskukseen.

    Suomen menestynein suunnistaja Minna Kauppi eksyi MM-kisoissa.

    En ole kokemukseni kanssa suinkaan ainoa. Suomen menestynein suunnistaja Minna Kauppi eksyi MM-kisoissa vuonna 2011.

    Kauppi kuvaili elämäkerrassaan kokemusta yhdeksi uransa ja elämänsä kauheimmaksi. Reaaliaikainen gps-seuranta ja tapauksesta irvailu eivät tietenkään helpottaneet asiaa.

    Vuosikausia tuttuja mättäitä kolunneet hillastajat ovat yleensä niitä, joita etsitään poliisikoirien ja vapaaehtoisten kanssa jängältä.

    Metsään kannattaa mennä, mutta viisautta on tuntea omat rajoitteensa ja varmistaa, miten tarvittaessa löytää takaisin lähtöpaikkaan.

    Varsinaiset erätaidot olen oppinut vasta aikuisiällä, kun hurahdin vaeltamiseen. Karttaa ja suunnistustaitoa tarvitaan, vaikka kulkisikin merkittyjä reittejä, mutta reitit tekevät retkeilystä rennompaa.

    Kun kaikki keskittyminen ei ole kartalla pysymisessä, riittää kaistaa maisemien ihailuun ja luonnon tarkkailuun.

    Rakastan pieniä ja tunnelmallisia laavuja ja hivenen ränsistyneitä pitkospuita, mutta yritän suhtautua myötämielisesti yhä järeytyvään retkeilyinfrastruktuuriin.

    Sorastetut polut ja leveät katselulavat tarjoavat entistä useammalle ihmisryhmälle mahdollisuuden nauttia luonnosta ja suojelevat luontoa kulumiselta.

    Kirjoittaja on MT:n Pohjois-Suomen aluetoimittaja.
    Lisää aiheesta
    • Liisa ja Tuomo Peltola viihtyvät keskenään niin kotona, metsässä kuin vaellusreissuillakin.

      Hiihtovaellus oli koitua Peltoloiden kohtaloksi – ”Jälkeenpäin ei ole jossiteltu”

    • Oululainen poliisikoirapartio kantaa hillasadon lisäksi huolta myös marjastajista.

      Poliisi ohjeistaa marjastajia: "Tunnista omat voimasi, älä eksy maastopuvussa..."

    • Nilkkavamma, eksyminen, punkit tai nestehukka – Aarre kokosi vinkit, joiden avulla taimikonhoitaja tai metsän virkistyskäyttäjä voi varautua vaaranpaikkoihin

    • Riikka Tanskanen 8vas.) oli suunnistusapuna Milla Karttuselle ja Minea Ketolaiselle viiden rastin suunnistusradalla, joka kierrettiin illalla otsalampun valossa.

      Nuorten eräkerhot eivät ole vain tuleville metsästäjille – puukon käsittely, nuotion tekeminen ja suunnistus ovat hyödyllisiä taitoja ihan kaikille

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | Airamin termospullo täyttää 90-vuotta

  • Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2022 avattiin neljän vuoden tauon jälkeen