Todellisia erämiespresidenttejä Suomessa on ollut vuosien varrella kolme – arvaatko jo ketkä he ovat?

Alexander Stubb astui Tasavallan presidentin virkaan 1. maaliskuuta. Suomen presidenttien joukosta löytyy useita innokkaita kalastajia ja metsästäjiä. Stubb ei aktiivisesta liikuntaharrastuksestaan huolimatta ole innostunut metsästyksestä.

MT Livessä ennen vaaleja vierailleelta Stubbilta kysyttiin, voisiko hän harkita metsästäjäntutkinnon suorittamista presidenttinä ollessaan. Stubb totesi, että voisi harkita asiaa, mutta myönsi ettei hän ole metsästäjätyyppiä.

”Haluaisin oppia, ja siihen on kaksi syytä: Ensimmäinen on se, että oppisi uudemman kerran intin jälkeen ampumaan. Toinen on se, että se olisi hyvä veruke sanoa vaimolle, että on hankittava labradorinnoutaja”, Stubb kommentoi tuolloin.

Viimeisin metsästystä harrastanut presidentti oli Martti Ahtisaari (1994–2000). Mauno Koivisto (1982–1994) ei tunnetusti itse harrastanut metsästystä. Hän kuitenkin osallistui kuitenkin virkansa puolesta jahteihin silloin tällöin.

Mauri Soikkanen kirjoittaa kirjassaan Presidentit erämiehinä, että todellisia erämiespresidenttejä Suomessa on ollut vuosien varrella kolme: Pehr Evind Svinhufvud, Carl Gustaf Mannerheim ja Urho Kekkonen.

Presidentti Urho Kekkonen (1956–1982) oli erittäin tunnettu kalamies ja metsästäjä. Eräluvat.fi-sivuilla kerrotaan, että vuonna 1958 Tenojoen-vierailunsa aikana hän sai 12,5 ja 21,3 kilon lohet. Talvella 1975 Kekkonen ja Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa osallistuivat Janakkalassa fasaanijahtiin, jossa saalis oli 640 fasaania sekä yksi harakka.

Neljä kautta presidenttinä toiminut Kekkonen viihtyi Lapissa. Erityisesti Käsivarren alue viehätti Kekkosta, joka palasi samoille paikoille monena vuonna. Käsivarren joista tutuiksi tulivat ainakin Lätäseno, Rommaeno ja Poroeno sekä järvistä Kekkosen kämpän seuduilta Porojärvi, Pitsusjärvi ja Somasjärvi.

Metsähallitus onkin luonut Urkin urat -nimisen reitin, joilla voi kulkea samoja reittejä, joilla Urho Kekkonen vieraili aikoinaan. Kekkonen muistolaatta onkin sijoitettu jyrkkärinteisen Saivaaran laelle.

Presidentti Urho Kekkonen ja maaherra Asko Oinas kalastamassa Lokan altaalla. Kuva otettu presidentin kalastusmatkalla Lappiin heinäkuussa 1977. Kuva: Museovirasto/Finna

Eräluvat.fi -sivuilta on luettavissa myös tarinoita Kekkosen kalastusreissuilta. Tarinoiden mukaan Kekkosen kanssa kalastaminen piti ottaa huomioon kalastettaessa. Kalatovereiden nimittäin kannatti aina varoa saamasta saalista enemmän kuin Kekkonen.

Kekkonen kalastamassa Ruokolahdella vuonna 1965. Kuva: Enso-Gutzeit Oy, keskushallinto, Elka

C.G. Mannerheim (1944–1946) tunnetaan tiikerimetsästysmatkoistaan Intiaan ja Nepaliin. Myöhään syksyllä 1936 lähes 70-vuotiaana Mannerheim lähti Nepaliin, jossa hän vietti 68 päivää. Metsästysmatkan aikana hän kaatoi neljä tiikeriä.

Myös kotimaassa Mannerheim oli mukana hirvijahdeissa, mutta hän osallistui myös jänisten, kettujen ja metsälintujen metsästykseen.

Marsalkka Mannerheim seurueineen lähdössä metsästysretkelle Lieksajärvelle. Kuva: Pauli Jänis, Museovirasto

Vuosina 1931–1937 Suomen presidentin virkaa hoitanut Pehr Evind Svinhufvud nautti vapaa-ajan riennoillaan metsästyksestä. Metsästyksen merkeissä samoileva Ukko-Pekka oli tavallinen kotinsa Kotkanniemen läheisissä metsissä. Svinhufvud harrasti enimmäkseen jänisjahtia.

P.E. Svinhufvud oli aikanaan tunnettu ampuja, jolla oli omat ampumaradat niin kotitalolla kuin presidentin kesäasunnolla Kultarannassa.

Pehr Evind Svinhufvud ampumassa Luumäellä 1920-luvulla. Kuva: Erkki Räikkönen, Museovirasto

Lähteet:

https://mannerheim.fi/tori_s/tekijat.htm

https://www.svinhufvudinmuistosaatio.fi/

https://sites.utu.fi/libuniturku/verkkonayttelyt

Suomen Metsästysmuseo, Pekka Allonen