Uusi hinnoittelu vaatiivielä hiomista ja opettelua
Maa- ja metsätalousministeriön puumarkkinatyöryhmä ehdotti kesäkuun lopulla, että puukaupassa siirrytään rungonosahinnoitteluun. Ehdotetussa menetelmässä runko jaettaisiin läpimitan perusteella luokkiin, jotka jokainen hinnoitellaan erikseen.
Uudessa järjestelmässä ei puhuttaisi enää nykyisen puutavaralajittaisen hinnoittelun mukaisesti tukista ja kuitupuusta.
Puun ostaja voisi katkoa rungon parhaaksi katsomallaan tavalla, mutta katkonnalla ei olisi merkitystä puun myyjän saamaan myyntituloon. Hakkuukone laskisi rungon tilavuuden ja hinnoittelisi sen läpimittaluokkien mukaan.
MTK:n asiantuntija Anssi Kainulainen pitää rungonosahinnoittelua lähtökohtaisesti hyvänä ajatuksena.
Kainulaisen mielestä puumarkkinatyöryhmän esitykseen sisältyvät pituusvaatimukset minimirungolle ja minimitukille pilaavat kuitenkin mallin ja haittaavat todennäköisesti järjestelmän yleistymistä käytännön puukaupassa.
Esitetyssä hinnoittelumallissa minimirunko on määritelty niin, että rungosta on pystyttävä katkaisemaan vähintään yksi 2,7 metrin pituinen pölkky, joka täyttää ainespuun vaatimukset.
Minimitukkirungon vaatimus täyttyy vasta, kun rungosta voidaan katkaista vähintään yksi saha- tai vaneritukki, joka on vähintään 3,7 metriä pitkä.
”Minipituudet ovat liian pitkiä. Käytännössä minimipituus voi johtaa siihen, että järeää puuta myydään ohuen puun hinnalla”, Kainulainen sanoo.
Minimipituudet ovat Kainulaisen mielestä järjestelmän kannalta turhia ja hämmentävät suotta metsänomistajia.
Rungonosahinnoittelu ei ole aivan uusi asia. Metsä Groupin metsäjohtajan Juha Mäntylän mukaan yhtiö kokeili rungonosahinnoittelua jo yli viisi vuotta sitten.
Päätöksiä kokeilujen uudelleen käynnistämisestä ei Metsä Groupissa ole tehty.
”On kuitenkin ihan selvää, että tulemme jatkamaan kokeiluja ja pyrimme edesauttamaan kehitystä niin, että rungonosahinnoittelu saataisiin yleistymään käytännössä.”
Metsä Groupilla ei aiemmissa hankkeissa ollut erillistä minimitukin pituusvaatimusta. Mäntylä arvioi, että tarve ottaa vaatimus osaksi hinnoittelujärjestelmää vaihtelee ostajittain.
”Minimitukin määrittelyn tarve riippuu myös leimikosta, koska kysymys on riskin jaosta. Hyvässä leimikossa pieni riski on helppo jakaa. Huonossa leimikossa pitää harkita tarkemmin.”
Keskustelussa olisi Mäntylän mukaan hyvä muistaa, että uusi hinnoittelujärjestelmä auttaa saamaan rungosta irti parhaan mahdollisen jalostusarvon.
”Nykyisessä menetelmässä hinnoittelu ohjaa katkontaa. Nyt esitetyssä järjestelmässä ei sovita katkontaa, vaan sovitaan rungon arvosta”, Mäntylä sanoo.
Stora Enson ostojohtajan Esa Ojalan mukaan yhtiössä on jo tehty laskelmia rungonosahinnoittelusta, mutta päätöksiä sen käyttöön otosta ei vielä ole.
”Olemme olleet mukana työryhmässä ja haluamme löytää uusia hinnoittelutapoja puukauppaan. Rungonosahinnoittelua ryhdymme varmaan kokeilemaan ainakin pilotinomaisesti.”
Pilottihankkeista saadun palautteen perusteella voidaan Ojalan mukaan kehittää kauppatapaa ja mahdollisesti laajentaa uuden hinnoittelun käyttöä.
Myös Ojala korostaa rungosta saatavan parhaan mahdollisen jalostusarvon merkitystä.
”Rungonosien hinta pitää perustua aina jalostusarvoon.”
Minimitukkirungon pituusvaatimusta hän pitää perusteltuna.
”Lyhyen ja ohuen tukin jalostusarvo on aivan eri luokkaa kuin yli neljän metrin tukkien.”
Ojala huomauttaa, että nykyisiä tukin ja pikkutukin hintoja sekä tulevia rungonosien hintoja vertailtaessa pitää muistaa, että nykyinen tukin hinta sisältää sekä alle 25-senttiä että yli 25-senttiä paksut tukit. Samoin pikkutukin nykyisessä hinnassa on mukana järeämmän tukin hintaa.
JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
