"EU:n regulaatio vanhojen metsien suojelusta vaikuttaisi suoraan sahateollisuuteen" – sahajohtaja Matti Kylävainion mielestä järki ei ohjaa enää EU:ta

Euroopan komission osoittama halu puuttua jäsenmaiden tapaan hoitaa metsiään huolestuttaa Suomen suurimpiin sahatavarayrityksiin kuuluvan Keitele Groupin liiketoimintajohtaja Matti Kylävainiota.

Jopa siinä määrin, että EU-integraatioon vuosikymmeniä myönteisesti suhtautunut Kylävainio on joutunut asemoimaan uudelleen suhtautumistaan koko yhteisöön.

Komission metsälinjauksista puhuessaan Kylävainio käytti poikkeuksellisen suoraa kieltä.

”Minusta järki ei ohjaa enää EU:ta. Mitkä ovat jäsenyyden hyödyt, olisiko parempi olla ulkona”, Kylävainio pohti MT:n haastattelussa, joka tehtiin kolme viikkoa ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

EU-komission vuoden vaiheessa käsittelemiä kestävän rahoituksen taksonomian ympäristökriteereitä ja metsäkatoasetusta Kylävainio piti uhkaavana esimerkkinä kehityskulusta, joka uhkaa rajoittaa metsien käyttöä koskevaa kansallista päätösvaltaa. Suomi ja Ruotsi vastustivat EU-komission kestävän kehityksen taksonomiaesitystä, mutta eivät saaneet rinnalleen tarpeeksi muita jäsenmaita torppaamaan uudistusta määräaikaan mennessä.

Komission metsälinjauksista puhuessaan Kylävainio käytti poikkeuksellisen suoraa kieltä.

”Jos EU-regulaatio päästetään suomalaisiin metsiin vaikkapa vanhojen metsien suojelualan lisäämisenä, niin sillä on suora vaikutus saha- ja vaneriteollisuuden toiminnan edellytyksiin.”

Kylävainio on seurannut huolestuneena EU:n kasvavaa kiinnostusta puuttua jäsenmaiden metsänhoitoon.

”Metsät nähdään EU:ssa hyvin kapeasti suojelunäkökulmasta. Metsiä pitäisi pystyä tarkastelemaan ekologian ohella myös taloudellisista ja sosiaalisista näkökulmista, jotka ovat Suomelle tärkeitä".

EU:n kasvava mielenkiinto puuttua jäsenmaiden metsäpolitiikkaan on muuttanut Kylävainion suhtautumista koko yhteisöön.

”Minusta järki ei ohjaa enää EU:ta. Mitkä ovat jäsenyyden hyödyt, olisiko parempi olla ulkona”, Kylävainio heittää.

Keitele Gropin nimi tuli vuoden vaihteessa tutuksi suurelle yleisölle, kun yhtiön ja ammattiyhdistysliikkeen työriita pysyi viikkoja uutisena.

Kiista huipentui joulun alla, kun sahatyöntekijöiden Teollisuusliitto kaivoi työkalupakistaan järeimmän aseen ja veti Auto- ja kuljetusalan liiton AKT:n mukaan kiistaan. Viennistä elävän Keitele Groupin puutuotteiden lastaaminen kontteihin ja laivoihin lakkasi.

Tammikuun lopulla työriitaan saatiin päätös valtakunnansovittelija Jukka Ahtelan johdolla.

AKT:n vetäminen mukaan työriitaan oli järeä siirto. Se iski suoraan Keitele Groupin valtimoon eli vientiin, joka imaisee 90 prosenttia yhtiön tuotannosta.

”AKT:n saarto oli niin voimakas toimi, että ei yksikään vientiyritys pysty sellaisesta selviämään”, Kylävainio sanoo.

Kiistasta on palattu arkeen, mutta periaatteellisella tasolla tukilakkojen oikeutus pohdituttaa yhä. Kylävainion mukaan asiasta pitäisi käydä keskustelua.

”Saako AKT:n kaltainen avainasemassa oleva liitto ottaa yhden yrityksen hampaisiinsa? Pitäisi keskustella siitä, mitkä pelisäännöt yhteiskunnassa on.”

Yrityksellä itsellään on näyttöä yritysvastuusta ja yhteistyön tekemisestä henkilöstön kanssa. Sahan tuotanto ei ole seisonut lakon vuoksi kertaakaan yhtiön 40-vuotisen historian aikana. Paljon kerrottu tarina siitä, että yritys ei ole koskaan irtisanonut tai lomauttanut, on Kylävainion mukaan totta.

”Me olemme halunneet, että ihmiset voivat ja uskaltavat rakentaa sen varaan, että työtä on.”

Paljon näkyvyyttä saanut kiista oli Kylävainion mukaan yrityksen tulevaisuuden kannalta sittenkin toissijainen asia. Suuremmat huolet liittyvät pitkän tähtäimen toimintaympäristön kehitykseen eli metsien käytöstä sopimiseen EU:ssa ja työvoiman saatavuuteen

”Keiteleen, Alajärven ja Kemijärven tuotantolaitokset ovat kasvukeskuksista syrjässä. Työvoiman saatavuudessa on jo nyt haasteita, eikä tulevaisuus näytä siinä suhteessa yhtään valoisammalta.”

Kylävainion mukaan yhteiskunnan on pakko edistää työperäistä maahanmuuttoa. Hakemuksia avoimiin tehtäviin saadaan niukasti. Työntekijöiden keski-ikä nousee vuosi vuodelta.

Matti Kylävainio on sahan perustajan teollisuusneuvos Ilkka Kylävainion poika. Työriidan aikana Ilkka Kylävainio toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana antoi sahalle kasvot, Toista kuukautta velloneen mediarumban jälkeen Ilkka Kylävainio, 75, pitää ansaittua lomaa. ”Isä on kova luu, en ole hänestä huolissani”, Matti Kylävainio sanoo.

Jos lakko oli raskasta aikaa, oli sillä nyt jälkikäteen arvioituna jotain myönteistäkin perheyrityksen näkökulmasta. ”Se hitsasi koko perhettä enemmän yhteen.”

Työrauha on palannut, eikä yrityksen puolelta ole enää halua palata sen ja Teollisuusliiton sekä ammattiliitto Pron välisen työriidan ratkaisuun.

Lakon kova ydin nivoutui kysymykseen, saako työnantajaliiton ulkopuolella oleva Keitele Group sopia työehdot suoraan työntekijöidensä kanssa vai onko ammattiliitto otettava mukaan neuvottelupöytään. Tuo kysymys on yhä auki, vaikka työrauha onkin palannut.

”Me olisimme halunneet ratkaista asian eri tavalla. Olimme soihdunkantajia vasten tahtoamme”, Kylävainio viittaa suomalaisen sopimuskulttuurin menossa olevaan murrokseen.

• Keitele Groupin liiketoimintajohtaja. Syntynyt Lohjalla mutta vietti nuoruutensa Keiteleellä. 48-vuotias kauppatieteiden maisteri Turun kauppakorkeakoulusta.
• Asuu nykyisin Töysässä 1800-luvulla rakennetussa puuhakkeella lämpenevässä pohjalaistalossa. Avopuoliso ja 17- ja 14-vuotiaat lapset edellisestä liitosta.
• Harrastaa metsänhoitoa ja metsästystä, apuna neljä lyhytkarvaista saksanseisojaa.
• Metsät Pohjois-Savossa, Pohjanmaalla sekä Lapissa. Tavoite tehdä 2–3 hehtaarin alalla raivausta joka vuosi ja ehtiä kiertää metsät läpi.
• Töysän kodin pihassa harrastetraktorina Case 1394 vuosimallia 1987, jolla tehdään lumityöt ja hieman metsäajoa, kuten tuulenkaatojen noutamista.