Sekapuuston suosiminen, oikea istutustiheys – näin varaudut metsissäsi ilmastonmuutokseen
Luonnonvarakeskus on listannut asioita, joihin metsänomistajan kannattaa varautua ilmaston lämmetessä.
Luke ja Ilmatieteen laitos painottavat, että metsien hoito ja puulajivalikoimat on tärkeä suunnitella huolella, jotta puiden kaatumista ja katkeamista voidaan ehkäistä. Kuva: Pekka FaliMuuttuva ilmasto lisää metsien kasvua erityisesti Pohjois-Suomessa, jossa puuston kasvu on kiihtynyt.
Luonnonvarakeskuksen (Luken) julkaiseman tutkimuksen mukaan lämpenevässä ilmastossa piilee myös riskejä, joihin yksittäinen metsänomistaja voi varautua.
Ilmastonmuutos lisää metsiköiden tautituhoja, vieraslajeja sekä hirvi- ja myyrävahinkoja.
"Ilmastonmuutos suosii vieras- ja tulokaslajien menestymistä. Uudet lajit leviävät luonnon omien prosessien kautta sekä ihmisen vaikutuksesta", Luken tutkija Risto Sievänen selventää.
Sievänen sanoo, että näistä jälkimmäistä voitaisiin torjua kieltämällä kansainvälinen taimikauppa.
"Taimikaupan kautta on siirtynyt suuri määrä erilaisia taudinaiheuttajia", hän jatkaa.
Esimerkki haitallisesta vieraslajista on aasianrunkojäärä, joka tunnistettiin Vantaan Itä-Hakkilasta lokakuussa 2015.
"Pidetään puiden kasvukunnosta huolta, jotta ne vastustavat tauteja", Sievänen muistuttaa.
Muita keinoja ilmastonmuutoksen taltuttamiseen metsänomistajille ovat sekapuuston suosiminen ja juurikäävän torjunta. Sekapuustot ovat yhden puulajin metsiköitä vastustuskykyisempiä eri tauteja vastaan.
Kuusikot altistuvat jo nykyoloissa eri tuhoille kuten juurikäävälle ja kirjanpainajille.
Tulevaisuudessa Luken mukaan kuusikoiden ongelmat voivat moninkertaistua, kun tuhonaiheuttajat hyötyvät lämpenevästä ilmastosta.
Koska kuusen juuret ovat matalat, se kestää huonosti myrskyjä ja on altis kuivuudelle. Puulajeista koivun on päinvastoin havaittu hyötyvän lisääntyvästä lämmöstä.
"Hakkuiden ajoitus ja rajaus, tuuliherkkyyden huomioon ottaminen, metsien oikea istutustiheys", Sievänen luettelee jokaisen metsänomistajan muistilistalle.
Metsänomistajille Sievänen muistuttaa, että ääri-ilmiöitä ja tautituhoja voi vähentää seuraamalla olemassa olevia metsänhoito-ohjeita.
Luken mukaan myös riski tuulituhoihin kasvaa. Routakauden lyheneminen vaikeuttaa puiden ankkuroitumista maahan, mikä nostaa riskiä puiden kaatumiseen.
Myös Ilmatieteen laitoksen tutkijat osoittivat, että kaikkein voimakkaimpien myrskyjen aiheuttamat metsätuhomäärät ovat kasvaneet vuoden 1990 jälkeen.
"Tällainen muutos, jossa pahimpien myrskytuhojen määrä äkillisesti kolminkertaistuu, ei voi aiheutua vain metsänhoitokäytännöistä, vaan taustalla on myrskyilmaston muutos", Ilmatieteen laitoksen yksikönpäällikkö Hilppa Gregow sanoo.
Luke kehottaa, että metsäteiden kuntoon tulee kiinnittää huomiota, koska märät kaudet yleistyvät. Myös lisääntyvät hakkuut turvemailla vaativat panostusta teiden kuntoon.
"Korjuukustannukset kasvavat ja alemman tienverkon kunto huononee. Tämä vaikeuttaa tietenkin puun korjuuta", Sievänen sanoo.
Luke suositteleekin tähän keinoksi tiestön kunnossapitoa ja korjuukaluston kehittämistä.
"Pehmeitä tiealustoja täytyy tehdä kestäviksi", Sievänen toteaa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
