Pohjalaistalon monisatavuotiset hirret rakennettiin uudeksi taloksi Uudellemaalle – Varpulan tupa kunnioittaa vanhoja aikoja myös sisustuksellaan
Vanha pohjalaistalo kohoaa ylväänä sipoolaisen peltomaiseman keskellä. Jari Vesasen ja Riitta Rantasen Varpulassa vaalitaan maamme rakennusperintöä.Tilaajalle
Varpulan tuvassa Riitta Rantanen pitää kädentaitoihin ja leivontaan liittyviä perinnekursseja. Kuva: Ritva Tuomi"Kun juon aamukahvit tuvassamme, jonka hirret ovat palvelleet ensin 1700-luvulla kirkkona ja sen jälkeen useiden sukupolvien ajan asuintalona, tunnen kytkeytyväni ylisukupolviseen ketjuun. Se asettaa asioita oikeisiin mittasuhteisiin”, Jari Vesanen sanoo.
Vuonna 2002 Helsingin ydinkeskustassa asuneiden Jari Vesasen ja Riitta Rantasen silmiin osui Helsingin Sanomissa ollut nelirivinen pikkuilmoitus, jossa myytiin Lapuan kirkon hirsistä rakennettua pohjalaistaloa pois siirrettäväksi. Talo oli valmistunut vuonna 1835, ja siinä käytetyt hirret olivat peräisin Lapuan neljännestä kirkosta, joka oli rakennettu vuonna 1749.
Aikansa pohdittuaan pariskunta päätti lähteä Kauhavalle katsomaan taloa, joka oli ollut kylmillään 1970-luvun alusta lähtien.
”Uuni oli romahtanut ja tullut lahonneen seinän läpi ulos. Puolet välipohjasta oli mädäntynyt, mutta esimerkiksi ikkunanaluset olivat ehjät ja kovat”, Vesanen kertoo.
Tuumasta toimeen
Myyjätaho esitteli heille muitakin taloja, mutta jokin tämän vanhan rakennuksen historiassa kiehtoi pariskuntaa. Sitä on eri vaiheissa kutsuttu muun muassa Orrenmaan taloksi, Varpulaksi ja Soinin taloksi, ja jotkut pitivät sitä yhtenä Kauhavan komeimmista vanhoista taloista.
Jarin ja Riitan piti käydä paikan päällä neljästi ennen ostopäätöstä. Talon purku- ja siirtourakalle ei tahtonut löytyä urakoitsijaa. Useimpien rakennusmiesten mielestä hommassa ei ollut mitään järkeä.
”Sitten Museovirasto vinkkasi Erkki Hiipakasta, jonka mielestä talon kunnostaminen olisi kulttuuriteko. Hänen neuvoillaan asiat lähtivät etenemään.”
Kesällä 2003 talo purettiin kahden tukkirekan ja kolmen miehen voimin. Juha Kivimäki numeroi hirret uudelleenrakentamista varten. Hirret olivat tiheäsyistä punahonkaa, mikä kertoo siitä, että kirkkoon oli aikanaan käytetty laadukkainta saatavilla ollutta rakennusmateriaalia.
Koska tie ei kantanut rekkoja, hirret jäivät talven yli purkupaikalle kasoihin. Seuraavana kesänä pariskunnan Sipoon Talmasta hankkimalla tilalla alkoivat talon perustustyöt ja hirsikehikon kokoaminen.
”Homma kesti laskujeni mukaan 500 miestyötuntia ja päättyi itsenäisyyspäivänä 2004 hirsikehikon peittämiseen pressuilla.”
Valtava urakka
Diplomi-insinööri Jari Vesanen on pitänyt Varpulan rakentamisen ja kunnostamisen vaiheista päiväkirjaa, joka löytyy tilan nettisivuilta. Siellä on myös kuvia rakennuksesta ennen sen purkua ja siirtoa. Paljon on tapahtunut!
Keväällä 2005 jatkettiin ilmajokelaisen E-P:n Perinnerakentajat -yrityksen tekemillä kehikon korjauksilla. Talo oli ollut paritalona, jolloin yksi kantava seinä oli purettu huonejaon vuoksi. Tämä seinä piti rakentaa nyt uudelleen.
Muutokset ja kosteat tilat suunnitteli rakennusarkkitehti Teuvo Ranki, ja rakennusteknisistä suunnitelmista vastasi rakennusmestari Leif Slotte.
Saman vuoden syksyllä taloon asennettiin väliaikainen profiilipeltikatto ennen haaveiden mukaista, paloista tehtyä käsin saumattua peltikattoa.
Työt jatkuivat myös sisällä. Porstua, tupa ja kamari saatiin asumiskuntoon samalla, kun talo oli eristetty ja sähköt sekä lämmöt saatu sisälle.
Jari ja Riitta muuttivat Varpulaan jouluksi 2006. Yhteensä 540 neliömetrin talosta oli silloin rakennettu asuttavaan kuntoon 120 neliötä ja kellaria 180 neliötä.
Toinen sali on saanut toimia koko rakennusajan verstaana. Talon yläkerta odottaa omaa vuoroaan.
Perinteisin menetelmin
Vuosien mittaan taloa on kunnostettu perinteisin menetelmin. Isännän apuna on ollut kaksi rakennusmiestä, ja välillä on pidetty taukoa.
Esimerkiksi tuvan lattialankkujen kiristyksestä on siirrytty sujuvasti ulkovuorauslautojen maalaamiseen punamullalla, uuden ulko-oven vaihtamiseen, porstuan kattopaneelien korjaukseen ja asennukseen tai tuvan kattoruusukkeen restaurointiin.
Mittava työmaa oli myös viime vuonna peltikaton alapuolelle kuuluvien seinäkoristeiden korjaus, maalaus okranvärisiksi sekä asennus puutapein ja alkuperäisillä, käsin taotuilla nauloilla.
Valtavasti on tehty ja yhtä paljon on tekemättä. Vanhan talon kunnostukseen – tai käytännössä uudelleen rakentamiseen – pitää olla intohimo, ja hanke pitää ottaa elämäntapana. Historiasta kiinnostunut Jari Vesanen jaksaa etsiä loputtomasti tietoa perinnerakentamisesta.
”Minä puolestani olen syntynyt Korsossa suuressa vanhassa talossa, ja siinä mielessäni olen ikään kuin palannut asumishistoriani juurille”, Riitta Rantanen sanoo.
Kuin suomifilmistä
Talo on sisustettu vanhoilla talonpoikaishuonekaluilla, joita on saatu ystäviltä ja sukulaisilta tai ostettu kirpputoreilta, huutokaupoista ja antiikkiliikkeistä enimmäkseen Pohjanmaalta. Keittiön nykytekniikka on piilotettu, ja jopa huonekalujen paikat on etsitty vanhaa henkeä mukaillen.
Tuvassa on kokoa 7 x 8 metriä. Siinä on entiseen malliin muurattu tulisija, pitkät penkit seinien vierellä, suuri pirtinpöytä, koristeellisia puukaappeja, keinutuoli sekä kerrossänky verhoineen.
Panostus sekä perinnerakentamiseen että tunnelmaan on huomattu laajemminkin. Riitta kertoo esimerkiksi elokuvantekijöiden kiinnostuneen rakennuksesta.
”Talossa kuvattiin 70-luvulla Ylen kaksiosaisen Häjyt-tv-elokuvan kohtauksia.”
Luomumansikoita
Varpulan luomutila on kymmenen hehtaarin maatila, josta 1,5 hehtaaria on vuokrattua. Tilalla viljellään luomumansikoita, ja kiireisimpinä aikoina siellä on häärinyt yli 20 kesätyöntekijää. Kuluneena kesänä mansikkamaat olivat viljelykiertotauolla ja tila suljettuna yleisöltä.
Pihapiiristä löytyy koiran ja kissojen lisäksi lampaita, kanoja ja pari kukkoa. Tuvassa Riitta Rantanen on pitänyt perinne- ja kädentaitokursseja, joissa on tehty himmeleitä tai leivottu ruisleipää yli satavuotiaalla taikinajuurella.
Maalaismiljöö Uudellamaalla on ollut pariskunnalle elämys monella tapaa. Varpulan nykysijaintiin Sipoon Talmassa liittyy nyt myös suurempia suunnitelmia.
Talonpoikaiskulttuurisäätiön Kylä 2020 -hankkeessa pyritään saamaan Uudellemaalle siirretyistä hirsirakennuksista koostuva asuinalue. Yhtenä vaihtoehtona on Talman kylässä, aivan Varpulan naapurissa, sijaitseva alue, josta säätiö käy neuvotteluja Sipoon kunnan kanssa.
”Hankkeen tarkoituksena on suomalaisen rakennusperinnön vaaliminen. Alueelle siirrettäisiin purku-uhan alla olevia perinteisiä hirsirakennuksia”, Jari Vesanen kertoo.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 7/2018.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
