Venäjän hyökkäyssodalla on laajat vaikutukset – lehtikuusen jalostajalta meni raaka-aine, mutta mitä tilalle?

Etsimme Lauta oy:n Juho ja Timo Kallosen sekä Marica Kilposen kanssa ykköslaadun douglaskuusinippua kuvattavaksi.

Pieni erä kakkoslaatua on näkyvissä yhtiön varastossa Lempäälässä, mutta ykköslaadun laudat ja lankut on pakattu niin tarkasti, että niistä ei pääse tutkimaan puun väriä ja rakennetta.

Lauta oy on viime vuodesta lähtien jalostanut itävaltalaista douglaskuusta. Sen ei alun perin pitänyt kuulua yhtiön höyläysohjelmaan, mutta Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan muutti puuvalikoimaa.

”Höyläsimme siperianlehtikuusta useita vuosia. Sota ja sitä seuranneet pakotteet lopettivat lehtikuusen tuonnin. Tarvitsimme tilalle uuden raaka-aineen, koska lehtikuusella oli merkittävä rooli toiminnassamme”, kertoo yhtiön osakas ja hallituksen puheenjohtaja Juho Kallonen.

Viime vuoden alkupuolella yhtiö vielä jalosti ennen pakotteita tuotua lehtikuusta.

”Etsimme aktiivisesti verkostostamme korvaavaa puuta. Sen pitää olla ekologista, ilman käsittelyä ulkona sään rasitusta kestävää puuta. Erilaisten vaiheiden jälkeen löysimme itävaltalaisten sahojen jalostaman douglaskuusen.”

Itävallasta tuleva puu kasvaa noin kilometrin korkeudessa. Juho Kallosen mukaan kasvupaikan ohella tärkeitä tekijöitä ovat puuta sahaavien sahojen tapa toimia ja laaduttaminen.

Höyläämön työnjohtaja ja Lauta oy:n osakas Timo Kallonen sanoo, että douglaskuusi vastaa teknisiltä ominaisuuksiltaan lehtikuusta, mutta sen lisäksi douglaskuusella on muutamia etuja.

”Douglaskuusi on stabiilimpi. Se ei kierry kuin lehtikuusi, se ei pihkaa läheskään niin paljon ja se elää vähemmän kuin lehtikuusi.”

Douglaskuusi harmaantuu noin vuodessa. Sitä varten tarvitaan auringonvaloa ja sadetta. Kuva: Rami Marjamäki

Marica Kilponen lisää, että asiakkaat ovat pitäneet douglaskuusen nopeasta harmaantumisesta. Yhdessä vuodessa auringon ultraviolettisäteily ja sade tekevät douglaskuusilaudasta hyvin harmaan. Katoksen alla se enemmänkin tummuu. Sateella on ratkaiseva merkitys harmaantumisessa.

”Lehtikuusen kanssa osa asiakkaista odotti nopeampaa harmaantumista”, Kilponen sanoo.

Douglaskuusi soveltuu erityisesti terassi- tai julkisivumateriaaliksi. Se kilpailee lämpöpuun kanssa. Ja miksei myös kestopuiden kanssa, mutta hintaluokka on eri.

Juho Kallonen laskee douglaskuusen neliöhinnaksi noin 70 euroa neliöltä. Se on noin 2,5-kertainen kyllästettyyn kestopuuhun verrattuna.

”Itse pidän lämpöpuuta haastavana terassille. Se ei oikein kestä talven rasituksia, koska puun rakenne kärsii lämpökäsittelyssä. Tämä on kokemuksen tuoma arvio, koska olemme olleet pitkään tekemisissä lämpöpuun kanssa”; Juho Kallonen sanoo.

Katajanokan uuden puusta rakennetun toimitalon kattoterassi on tehty douglaskuusesta.  Kuva: Joona Peltoniemi

Kilposen mukaan asiakkaat ovat innostuneita douglaskuusesta. Käsittelemättömyys, ja huoltovapaus puhuttelevat asiakkaita.

”Käsittelemättömyys merkitsee meille ja monelle ympäristövastuullisuutta. Se on vienyt douglaskuustamme näyttäviin kohteisiin”, Kilponen sanoo.

Hänen äänessään on iso ripaus ylpeyttä, kun hän mainitsee yhtiön toimittaneen terassilaudat melkein presidentinlinnan naapuriin Katajanokalle, Varman omistamaan puurakenteiseen toimitaloon. Solo Sokos Hotel Pier 4:n kattoterassilla on lähes tuhat neliömetriä douglaskuusta.

Muita kohteita ovat muun muassa Seurasaaren juhlakentän tanssilava, Suomenlinnan luontopolun useat portaat ja sillat sekä Koli Sokos-hotelli.

Lauta oy on ottanut tänä vuonna käyttöön konenäkölajittelun höyläyslinjastoon. Asetuksia tutkivat konenäkölajittelija Taneli Alin (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja Juho Kallonen. Kuva: Rami Marjamäki

Juho Kallosen mukaan ensi vuonna yhtiön tavoitteena on kaksinkertaistaa douglaskuusen höyläysmäärä. Silloin liikutaan noin tuhannessa kuutiossa. Kotimaan lisäksi kiikarissa ovat vientimaat.

Vertailun vuoksi voi todeta, että kestopuuta myydään Suomessa noin 250 000 kuutiometriä vuodessa.

Juho Kallonen sanoo, että pk-yrityksen pitää olla hereillä ajan muutoksessa. Hän sanoo yhtiön olleen ensimmäisten joukossa muun muassa lämpökäsitellyn puun, haavan ja lepän jalostamisessa.

Kolmas sukupolvi vastaa nyt Lauta oy:n toiminnasta. Antti Kallonen (vas.) vastaa yhtiön it-kehityksestä, Timo Kallonen tuotannosta ja Juho Kallonen koko yrityksen suunnasta. Kuva: Rami Marjamäki

”Seuraavaksi pitää pystyä kehittämään palvelua, toimitusketjun hallintaa ja digitaalisuutta yhä pidemmälle. Sitä varten meillä on omaa ohjelmistokehitystä.”

Toiminnan kehittämiseksi yhtiö palkkasi ulkopuolisen toimitusjohtajan. Marica Kilponen aloitti tehtävässä tämän vuoden maaliskuussa.