Kantojen nosto ei ole osoittautunut toimivaksi keinoksi juurikääpäsienen torjuntaan. Kuva: Rami Marjamäki
”Se oli ensimmäinen ja viimeinen kerta” ‒ metsätalousyrittäjälle jäi huonot kokemukset kantojen nostosta
Avohakkuualueella kannot eivät ole turhia. Niiden vaikutus metsän maaperään ja hiilivarastoon jatkuu vielä vuosikymmeniä hakkuun jälkeen.Tilaajalle
Metsätalousyrittäjä Matti Äijö (keskellä) on järjestänyt metsäkeskuksen Metsien hiilinielu kasvuun Pirkanmaalla -hankkeen kanssa tänä keväänä useita metsänhoitoa esitteleviä retkeilyjä. Kuva: Rami MarjamäkiKun energiapuulla on nyt kova kysyntä, päätehakkuun yhteydessä voi tulla pohdittavaksi myös kantojen nosto energiaksi. Metsätalousyrittäjä Matti Äijöllä on selkeä mielipide asiaan: kantojen paikka on maassa.
”Olen nostattanut kannot yhdeltä kohteelta, ja se oli ensimmäinen ja samalla viimeinen kerta.”
Uuden taimikon kasvattaminen osoittautui kyseisellä kohteella vaikeaksi urakaksi, ja Äijö epäilee, että kantojen nostolla oli osuutta asiaan. Maanpinta tiivistyi ja rikkoutui tavallista enemmän, kun koneilla jouduttiin ajamaan edestakaisin monta kertaa. Ensin korjattiin puut ja sen jälkeen kannot. Taimien ensimmäiset vuodet olisivat olleet helpompia, jos kannot olisi jätetty maahan, Äijö arvelee.
Jos puustoon on pesiytynyt laho, vitsaus jatkaa elämäänsä ja uusien puiden tartuttamista kannoissa. Valitettavasti kantojen nosto ei ole osoittautunut toimivaksi tavaksi juurikääpäsienen torjuntaan, toteaa projektipäällikkö Mari Lilja Suomen metsäkeskuksesta. Juuria ei saada pois niin tarkasti, ettei sienen saastuttamia osia jäisi maaperään. Sen vuoksi kantokäsittely ja puulajin vaihto ovat ainoat tehokkaat keinot lahon torjuntaan.
Liljan mukaan kannoista on hyötyä hiilen varastoinnin kannalta. ”Ne säilyvät vuosikymmeniä hiilivarastoina.”
Avohakkuun jälkeen tärkein toimi hiilensidonnan kannalta on mahdollisimman nopea uuden taimikon kasvatus, Lilja sanoo. ”Mitä nopeammin puuston saa kasvamaan, sitä nopeammin se muuttuu hiilensitojaksi.”
Varmaa tutkimustietoa ei ole vielä siitä, kuinka kauan kestää, että uusi metsä muuttuu avohakkuun jälkeen hiilinieluksi. ”On arvioitu, että 20-vuotiaana, mutta se on tapauskohtaista. Tässä esimerkiksi 15-vuotias kuusikko on jo voimakkaasti kasvava nuori metsä”, Lilja viittaa Äijön istuttamalla perustamaan kuusikkoon.
”Tässä on kertaalleen tehty taimikonhoito ja kymmenen vuoden päästä tehdään ensiharvennus. Hiilensidonta on tästä eteenpäin todella hyvä, sillä puusto kasvaa hehtaarilla yli kymmenen kuutiota vuodessa. Vuosikasvut ovat parhaimmillaan 60–70-senttisiä”, Äijö kertoo vuoden 2006 tienoilla hakatun kohteen ripeästä kehityksestä. Puuston keskipituus on jo yhdeksän metriä ja rinnankorkeusläpimitta 10–11 senttiä.
Hiilidioksidin vapautuminen maaperästä kiihtyy avohakkuun jälkeen, Lilja sanoo. ”Kun valo-olosuhteet ja lämpö muuttuvat, se vapauttaa hiiltä.”
Tämän vuoksi maanmuokkausta suositellaan tehtäväksi täsmällisesti. Turhaan maata ei kannata myllätä. Liljan mukaan maanmuokkauksesta on kuitenkin hyötyä.
”Kun on tutkittu muokatun ja muokkaamattoman metsän eroa, niin muokatulla kokonaishiilensidonta on ollut isompi, koska muokkaus parantaa niin paljon taimivaiheen kasvua.”
Kuusentaimi mättäällä. Kuva: Johannes TervoMatti Äijö korjautti viime syksynä hakatulta kuusivaltaiselta aukolta myös hakkuutähteet energiaksi, jotta istuttaminen käy nyt keväällä jouhevasti. Maahan muokattiin kääntömättäät syksyllä jo ennen pakkasten tuloa.
”Tällä kohteella ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin istuttaa kuusta. Onneksi lahoa ei ollut. Niin hienoa kuin olisikin laittaa rauduskoivua kasvamaan, niin hirvien vuoksi se ei ole mahdollista.”
Hakkuutähteiden korjuu pois metsästä helpottaa istutustyötä. Kuva: Rami MarjamäkiLue myös:
Video: Ripeä uudistaja ei hukkaa yhtään kasvukautta
Energiapuun hinta ennätyskorkealla vuoden ensimmäisellä neljänneksellä
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
