Juha Jumppanen: ”Tarvitsemme Pohjois-Suomeen hurjasti uusia kuljettajia”

Kannattaako teille tarjota vielä talvileimikoita tälle talvelle hakattavaksi?

Korjuu talvileimikoiden osalta on edennyt hyvin, ja korjaamme koko talven täydellä kapasiteetilla. Uudistushakkuuleimikoita mahtuu vielä hieman talven korjuuohjelmiin. Talviharvennusten ostot keskitämme tästä eteenpäin sopimusasiakkaillemme.

Miltä talvi on näyttänyt korjuukelien kannalta?

Talvesta näyttää tulevan puunkorjaajan unelmatalvi lähes koko Suomessa. Osassa maata lumi tuli sulaan maahan, mutta silti näin hyvää korjuutalvea ei ole ollut miesmuistiin. Varsinkin Etelä-Suomessa talven alku oli upea, kun ensimmäisillä pakkasilla ei ollut vielä lumi maassa.

Koska talvesta näyttää muodostuvan pitkä, pystymme korjaamaan talvikohteidemme varannon aika pieneksi, mikä on asiakkaiden kannalta erinomainen asia.

Mikä on suomalaisen puun­korjuuketjun haavoittuvin kohta, ja mitä sille pitäisi tehdä?

Suurimpana haasteena on metsäkoneiden ja puutavara-autojen kuljettajien saatavuus. Kemin tehdasinvestointimme tuo 1 500 uutta työpaikkaa, joista valtaosa syntyy korjuuketjuun.

Tarvitsemme Pohjois-Suomeen hurjasti uusia kuljettajia. Alan yleistä imagoa pitää saada edelleen parannettua, ja kuljettajille pitää pyrkiä tarjoamaan tasainen työllisyys ympäri vuoden. Myös Rauman sahainvestointimme tuo uusia työpaikkoja korjuuketjuun.

Toinen iso haaste liittyy metsienkäytön yleiseen hyväksyttävyyteen. Olisi tärkeää, että meillä säilyisi vakaa ja ennakoitava toimintaympäristö metsäteollisuuden ja metsätalouden harjoittamiselle.

Metsät herättävät tällä hetkellä intohimoista keskustelua moneen suuntaan. Metsäalan on tehtävä asioita, jotka säilyttävät alan hyväksyttävyyden. Tähän liittyvät muun muassa kaikki toimet, joilla varmistamme metsien biodiversiteetin säilymisen.

Olet ollut yli 20 vuotta Metsä Groupissa. Mikä on ollut suurin muutos metsäalalla?

Ehdottomasti digitalisaatio. Metsäala on ollut digitalisaation kärkitoimialoja maailmassa. Saamme dataa tuotantoketjuun suoraan maastosta monesta eri lähteestä. Tämä on mahdollistanut huomattavasti aikaisempaa tehokkaamman toiminnan. Digitalisaatioon liittyy myös sähköinen puukauppa ja metsänomistajien sähköinen asiointi laajemminkin.

Myös ekologisessa kestävyydessä on edetty huimin harppauksin. Kestävä kehitys on nyt integroitu olennaiseksi osaksi jokapäiväistä liiketoimintaamme.

Meillä Metsä Groupissa suurin muutos on ollut se, että olemme muuttuneet puunhankintaorganisaatiosta monipuoliseksi metsänomistajan palveluorganisaatioksi.

Mikä on mielestäsi vakavin uhka Suomen metsille?

Ilmastonmuutos ja sen myötä lisääntyvät metsätuhot ovat metsiemme kasvulle uhka, joka pitää ottaa vakavasti. On valmistauduttava siihen, että ilmasto muuttuu, ja se on otettava huomioon metsien hoidossa. On tärkeää suosia entistä enemmän sekametsiä. Olot puhtaille kuusikoille ovat muutaman vuosikymmenen kuluttua nykyistä haastavammat. Me olemme esimerkiksi ottaneet entistä vahvemmin ohjelmaamme männyn ja kuusen sekaviljelyn.

Millaisina näet Metsä Forestin metsänhoitopalveluiden markkinat?

Hyvin positiivisina. Metsänhoitopalvelujemme kysynnän kasvu on ollut 10–20 prosenttia vuosittain. Panostamme jatkossakin paljon metsänhoitopalveluihimme, sillä puunhankinnan strategiamme keskeinen osa on jäsentemme metsävarallisuuden arvon kasvattaminen. Metsänomistajalle on kätevää sopia hakkuiden yhteydessä myös metsänhoitopalveluista. Haluamme tarjota metsänomistajille parasta tuottoa ja helppoutta.

Markkinoitte harvennusten ”järeysrunkohinnoittelua”. Miten se eroaa tavallisesta runkohinnoittelusta?

Tavallinen, kiinteä runkohinta soveltuu hyvin uudistushakkuille. Sen sijaan harvennushakkuilla on huomattavasti vaikeampaa arvioida puiden järeyttä. Tähän tarkoitukseen kehitimme viime vuonna järeysrunkohinnoittelun, jossa otetaan huomioon poistettavien puiden järeyden vaihtelu.

Järeysrunkohinnoittelu etenee niin, että toimihenkilömme käy maastossa arvioimassa tiettyjen kriteereiden perusteella poistettavan puuston keskijäreyden ja hinnan. Runkohinta määräytyy kuitenkin todellisuudessa poistettujen puiden tilavuuden mukaan. Jos poistettavien runkojen tilavuus on keskimäärin 150 litraa, hinta muuttuu kymmenen litran välein ylös- tai alaspäin. Näin metsänomistaja saa rungoistaan oikeudenmukaisen hinnan. Metsänomistajat ovat kokeneet hinnoittelumallin selkeäksi ja reiluksi. Menetelmän läpinäkyvyys on ehdottomasti tämän hinnoittelumallin etu. Käytämme sitä kakkosharvennuksiin.

Puun jalostajalle tämän hinnoittelumallin hyvä puoli on se, että voimme katkoa rungot sellaiseen mittaan kuin haluamme ja saamme niistä irti parhaan jalostusarvon.

Alatte jatkossa suosia ”ammattimaisia hankintamyyjiä”. Mitä se tarkoittaa käytännössä?

Kemin investointihankkeen seurauksena kuitupuun käyttömme lisääntyy 4,5 miljoonaa kuutiometriä, ja tämä määrä halutaan hankkia valtaosin omistajajäseniltämme.

Tarjoamme meille vuosittain yli 350 kuutiota hankintapuuta myyville omistajajäsenille etuja. Esimerkiksi kauppa-aikaa on pidennetty heidän osaltaan kuudesta kuukaudesta kahteentoista. Tämä antaa hankintahakkaajille varmuutta tulevasta, ja he pystyvät suunnittelemaan esimerkiksi koneinvestointinsa paremmin. Hankintapuu on meille aivan yhtä tärkeää kuin pystypuu.

Venäjä rajoittaa raakapuun vientiä. Miten korvaatte Venäjän-puuntuonnin?

Venäjä rajoittaa ainoastaan havukuitupuun vientiä. Meidän osaltamme rajoituksella ei ole merkitystä, koska olemme tuoneet Venäjältä käytännössä vain lehtikuitupuuta ja haketta. Rajoituksella ei siis ole merkitystä puunhankintaamme paitsi ehkä kotimaassa lisääntyvän havukuitupuun hankinnan kilpailun kautta.

Kuinka suuri osa kotimaan puukaupastanne tehdään Metsäverkko-palvelunne kautta?

Metsäverkon käytön kehitys on ollut tasaisen nousevaa. Viime vuonna yli puolet puu- ja metsäpalvelukaupastamme käytiin Metsäverkon kautta. Lähivuosina sähköisen kaupankäynnin osuus kasvaa edelleen. Sähköistäkin kaupankäyntiä edeltää usein tapaaminen maastossa, ja lopullinen allekirjoitus hoidetaan digitaalisesti. Uskon, että myös Metsäverkon kautta käytävät videoneuvottelut lisääntyvät. Myös Kuutio-kauppapaikalla on meille edelleen tärkeä merkitys ja hyödynnämme sitä mielellämme.

Koska kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit?

Vajaa viikko sitten kävin kanalintukoirani kanssa ulkoilemassa tuttavani metsässä Keski-Suomessa.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 1/2022.