• Pääkirjoitus: Suomalainen metsä tarvitsee routa-ajan

    Pohjois-Karjalan ja Kainuun tykkytuhoissa on kyse useiden miljoonien eurojen puustovahingoista.
    Metsä
    25.1.201806:40
    Mari Ikonen

    Kun märkä, tiivis lumimassa ja alijäähtynyt vesi jäätyvät puiden latvuksiin, syntyy pahaa jälkeä. Puiden oksat murtuvat, latvat tai rungot katkeavat. Etelä-Suomessa lumituhot ovat yleisimpiä Pohjois-Karjalan vaara-­alueilla. Myrskyt runtelevat pahimmin reunametsiä, kun taas lumituho on yleensä korkealla metsikön sisällä.

    Tilanne pahenee, kun maa on lumipeitteen alla roudaton. Silloin lumen raskauttama puu voi kaatua juurineen. Tykkylumimetsä saattaa olla ihmiselle jopa vaarallisempi kuin myrskyn kaatama. Kummas­sakaan ei kannata liikkua kuin hyvästä syystä.

    Tammikuun puolivälissä Pohjois-Karjalan ja Kainuun tykkytuhojen kokonaismääräksi arvioitiin vähintään sata tuhatta kuutiometriä puuta. Arvio tarkentuu ja luultavasti pahenee kevään mittaan. Joka tapauksessa kyse on useiden miljoonien eurojen puustovahingoista.

    Kaikilla metsänomistajilla ei ole lumituhoja korvaavaa metsävakuutusta, ja laajatkin vakuutukset korvaavat vain osan vahingoista. Tulee suru puseroon, kun komea tukkipuu pirstoutuu tikuiksi. Moni metsä joudutaan uudistamaan kesken arvokasvun.

    Kuluvan talven lumituhot pitkine sähkökatkoineen ovat samalla muistutus haja-asutusalueiden huoltovarmuuden tärkeydestä. Selviytymisen vähimmäisvaatimus on jonkinlainen tulisija, mieluiten sekä varaava takka että puuliesi, jonka päällä voi lämmittää vettä ja keittää kahvit. Jos kaivon pumppu toimii sähköllä, vesihuollon varajärjestelmä pitää miettiä valmiiksi. Olennaista on myös puhelin­yhteyksien varmistaminen hätätilanteissa.

    Vaara-Suomessa tämän talven ennätyssateet tulivat lumena; etelämpänä ne tulivat vetenä. Puukaupan kiivain tahti taittui jo marraskuussa, kun hakkuille ei päästy metsien märkyyden vuoksi. Lounais-Suomessa talvileimikoiden korjuu ei käynnistynyt kunnolla vielä tammikuun puolivälissäkään. Nähtäväksi jää, riittävätkö tammi-helmikuun pakkaset suman purkuun.

    Routa on sana, johon liittyvät mielleyhtymät ovat ankeanpuoleisia. Routa porsaan kotiin ajaa. Itsekkäällä ihmisellä on routainen sydän. Roudasta rospuuttoon. Tosiasiassa routa on suomalaisen metsänomistajan ja metsätalouden paras ystävä. Pelkäänpä, että meille tulee vielä kova ikävä routa-aikoja.

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle