

Metsätilamarkkinoilla on käynyt viime vuosina kuhina, kun sijoittaminen metsään on kiinnostanut lukuisia tahoja. Rahastojen lisäksi markkinoilla liikkuvat myös muun muassa eläkerahojen sijoittamiseen ja yhteismetsiin metsiä etsivät tahot.
Yksi tällainen on AARI Metsä. Sen ja sen sisaryhtiön Conifer Consultingin kautta hallinnoidaan täydellä mandaatilla jo yli 73 000 hehtaarin edestä eläkesijoittajien, säätiöiden ja yhteismetsien omistamaa metsää.
Lisäksi yhtiö konsultoi useita metsäsijoittajia, joilla on metsää Suomessa yli 41 000 hehtaaria. Jälkimmäiseen joukkoon lukeutuvat muun muassa ruotsalaisrahasto Silvestica sekä ranskalaisrahasto AXA.
AARI Metsän toimitusjohtajan Mikael Beckin mukaan yhtiöt ovat viimeisen kahden vuoden aikana ostaneet metsää asiakkailleen vuositasolla 50 miljoonalla eurolla. Pelkästään viime vuonna metsää hankittiin lisää 16 000 hehtaaria.
Suurin osa kaupoista tehtiin suoraan metsänomistajien kanssa ilman, että metsät olivat julkisesti myynnissä. Yhtiö lukeutuu siten suurimpiin metsänostajiin Suomessa.
"Viime vuonna sijoituksista suurin osa meni instituutioiden salkkuihin, mutta näemme että yhteismetsien rooli ostopotista tulee kasvamaan", Beck arvioi.
Yhteismetsiä AARI Metsän hallinnoimista metsistä on noin 7 000 hehtaaria.
Esimerkiksi viime syksynä startannut LähiTapiolan yhteismetsä tekee yhteistyötä AARIn kanssa. Aarila on myös oma yhteismetsä, jolle tuli vastikään ensimmäinen toimintavuosi täyteen. Yhtiö hallinnos myös muutamaa yksityistä, perhepiirin yhteismetsää.
"Instituutioiden kanssa työtä on tehty vuodesta 2017. Vuonna 2020 lähdimme voimakkaammin liikkeelle yhteismetsissä, " sanoo Beck.
Yhtiö operoi tällä hetkellä isoa metsäomaisuutta, josta iso potti on Suomen Merimieseläkekassan, Kirkon Eläkerahaston ja yhteismetsien maita. Yhtiö määritteleekin itsensä täyden palvelun metsäomaisuuden hoitotaloksi, sillä sen roolina on ostaa ja hoitaa sen hallinnoimia metsiä sekä organisoida niiden puukauppoja.
AARI Metsä laskee, että sen operoiman 73 000 hehtaarin metsäsalkun arvo on vajaat 280 miljoonaa euroa. Konsultointiyhteistyö mukaan lukien se hallinnoi yli 400 miljoonan euron arvoista metsäpottia. Puuta näissä metsissä on yhtiön mukaan yli 11 miljoonaa kuutiota.
Beck uskoo yhteismetsien suosion kasvavan selvästi tulevaisuudessa. Esimerkiksi LähiTapiolan tavoite on nostaa yhteismetsäpottinsa 100 000 hehtaariin tulevina vuosina. Se tarkoittaisi jopa 20 000 hehtaarin liittämistä salkkuun vuodessa.
"Uskon, että murros on käynnissä. Tilanne on ollut pitkään ennallaan, kun ihmiset ovat pitäneet metsänsä ja itse myyneet puuta."
Osana asiassa voivat näkyä EU-paineetkin, kun ihmiset ovat epätietoisia mitä tehdä metsilleen. Aiemmin metsäkaupoissa arvioitiin myyntimahdollisuuksia sukulaisille tai ulkopuolisille. Nyt arviointipalettiin on osalla noussut Beckin mukaan myös vaihtoehtona liitos yhteismetsään.
Beckin mukaan yhteismetsin liittyjät ovat kahdentyyppisiä. Osa on henkilöitä, jotka haluavat aktiivisesti sijoittaa metsään, ilman metsänhoidon vaivaa. Toinen joukko on sukuperintönä kulkevien metsien omistajia, jotka haluavat säilyttää metsän ja pitää sen sijoituskohteena, mutta haluavat ajallisesti tasaisempaa kassavirtaa.
Täsmennetty 2.2. klo 13.40 Conifer Consultingin ja Merimieseläkekassan nimien kirjoitusasua.
Lue myös:
Yhteismetsien suosio kasvussa, viime vuonna perustettiin 39 uutta yhteismetsää
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
