Puhe puun hinnasta väheni – yhtiöt reagoivat hintaan seisottamalla tehtaita

Isojen metsäyhtiöiden ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksista on liikevaihdot ja -voitot syynätty, mutta mitä muuta jäi käteen?

Tässä viisi huomiota.

1. Puun hintoihin liittyvä keskustelu jäi aika vähäiseksi. Ehkä yllättävimmän noston teki Metsä Groupin eläköityvä pääjohtaja Ilkka Hämälä, jonka mukaan metsänomistajat myyvät heikosti kuitupuuta, vaikka sen hinta on kaksinkertaistunut.

Ehkä aihe on jo niin käsitelty, että puun hintaan liittyvät ajatusmallit ja hintoihin reagoiminen ovat löytäneet muotonsa. Käytännössä se tarkoittaa, että puuta jalostavien tehtaiden tuotantoa rajoitetaan tarvittaessa.

2. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tullivenkoilu sai lisää kierroksia huhtikuun alkupuolella. Tullit eivät vielä ehtineet iskeä yhtiöihin, mutta osavuosikatsausten odotettiin selventävän yritysten näkemyksiä tullien vaikutuksista.

Yhteenvetona voi sanoa, että yhtiöt suhtautuvat tariffeihin optimistisesti: ne suunnittelevat vievänsä tullit hintoihin. Yhtiöt uskovat neuvotteluasemaansa ja siihen, että yhdysvaltalaiset loppuasiakkaat suostuvat maksamaan tulleista tulevan lisähinnan.

Asiasta voi olla toistakin mieltä muun muassa siksi, että tarjolla on vaihtoehtoisia tuotteita. Yhdysvalloista tuodaan muun muassa pakkauksissa käytettävää kraftlineria Eurooppaan.

Koko tariffiasia on siis hyvin moniulotteinen.

3. Valuuttakurssipuhe on tullut takaisin teollisuuspomojen puheenvuoroihin. Trump on toiminnallaan saanut dollarin arvon laskuun.

Taalan heikentyminen ei ole pidemmällä aikavälillä hyvä asia. Esimerkiksi sellu myydään dollareissa.

4. Kartonki on Suomen metsäteollisuuden vientituotteiden ykkönen. Kaikki suuremmat kartongintuottajat tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, että markkina ei ole paranemassa ihan lähiaikoina.

Sitä varten tarvittaisiin talouskasvua ja yksityistä kulutusta.

Tähän markkinaan Stora Enso käynnisti miljardikoneen Ouluun. Se tekee muun muassa lääke- ja elintarvikepakkauksista tuttua taivekartonkia. Nyt odotetaan koneen käyntiasteen nostoa ja myös Stora Enson kilpailijan Metsä Boardin vastausta. Mitä se aikoo tehdä, kun tarjonta lisääntyy sen keskeisissä tuotteissa?

5. Palataan vielä vähän osavuosikatsausten lukuihin. Stora Enson toimitusjohtaja Hans Sohlström tuuletti tulosparannuksia, sillä tämän vuoden ensimmäinen neljännes oli neljäs peräkkäinen vuosineljännes, jolloin yhtiön tulos parani edellisvuoteen verrattuna.

Stora Enson kurssi alkaa kääntyä, mutta töitä on edelleen tehtävänä. Yhtiö ei ole vielä yltänyt edes itse itselleen asettamiin tavoitteisiin velkaantuneisuudessa ja sijoitetun pääoman tuotossa.

Sijoitetun pääoman tuoton merkittävään parannukseen tarvitaan pitkä tulosloikka. Yhtiön omana tavoitteena on 13 prosentin tuotto ilman metsäliiketoimintaan. Alkuvuoden suoritus riitti 3,8 prosenttiin.

Stora Enson ohella Metsä Group on kaukana sijoitetulle pääoman tuotolle virittämässään tavoiterimassa. Metsä Group tavoittelee 12 prosentin tuottoa, mutta se ylsi 3,9 prosenttiin. Konsernilla ei ole muuta julki lausuttua taloudellista tavoitetta.

UPM on lähempänä tavoitettaan oman pääoman tuotossa, mutta ei sekään ylittänyt itselleen virittämää kymmenen prosentin vertailukelpoista oman pääoman tuottoa. Ensimmäisellä neljänneksellä se ylsi 8,1 prosenttiin.

Pääoman tuottoprosentti mittaa tuottoa, joka on saatu aikaan yritykseen sijoitetulle korkoa tai muuta tuottoa vaativalle pääomalle. Se on monelle omistajalle keskeinen mittari.

Annetaan yhtiöille hieman armahdusta siinä, että olosuhteet ovat tehneet tuloksenteon vaikeaksi. Puun hinta ja heikko talouskasvu koettelevat.

Kirjoittaja on MT:n toimittaja.