Puurakentaminen voisi niellä lähes puolet Euroopan sementtiteollisuuden hiilipäästöistä

Puurakentaminen voisi niellä lähes puolet sementtiteollisuuden hiilipäästöistä. Tämä ilmeni, kun suomalaistutkijat selvittivät, miten paljon uudet puurakennukset voisivat varastoida hiiltä Euroopassa seuraavan 20 vuoden aikana.

Rakennettu ympäristö synnyttää kolmanneksen maailman kasvihuonepäästöistä. Rakentamisen ympäristökuormaa voisi merkittävästi pienentää lisäämällä puurakentamista, osoittaa Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden tuore julkaisu.

Jos Euroopan uusista asuinrakennuksista 80 prosenttia tehtäisiin puusta ja puuta käytettäisiin talojen rakenteissa, verhouksessa, pinnoissa ja kalusteissa, nuo rakennukset varastoisivat noin 47 prosenttia maanosan sementtiteollisuuden vuosipäästöistä.

”Tämä on ensimmäinen kerta, kun puurakentamisen hiilivarastointipotentiaalia on arvioitu koko Euroopan tasolla, useilla eri skenaarioilla”, kertoo tohtorikoulutettava Ali Amiri.

Energiatehokkuus on rakennusten ekologisuuden käytetyin mittari. Energiatehokkuus vaatii kuitenkin enemmän eristeitä, tehokasta lämmön talteenottoa ja parempia ikkunoita.

Esimerkiksi lähes nollaenergiatalojen hiilijalanjäljestä noin puolet syntyy jo ennen kuin niissä on ehditty edes asua.

Kun asumisessa käytettävä energia saadaan yhä enemmän uusiutuvista lähteistä, rakentamisvaiheen merkitys ympäristökuormassa kasvaa entisestään.

Amirin mukaan vihreiden rakennusten sertifikaatteja tulisi kehittää niin, että ne huomioisivat paremmin puurakentamisen ilmastohyödyt.

Puurakennus on hiilelle pitkäikäisempi varasto kuin sellu tai kartonki. Keskimääräisen suomalaisen puuomakotitalon puurakenteissa on tallessa noin 30 tonnia hiilidioksidia. Se vastaa keskivertoautoilijan yli 10 vuoden hiilidioksidipäästöjä.

”Puurakentaminen on kuitenkin kestävää vain, jos puu on peräisin kestävästi kasvatetuista metsistä”, tutkijatohtori Juudit Ottelin sanoo.