Traktori vai mönkijä – kumpi sopii paremmin metsätilan työjuhdaksi? Mönkijällä on yksi peruste yli muiden

Uutuuttaan kiiltävä mönkijä vai arvokkaasti patinoitunut maataloustraktori? Soivia pelejä molemmat, vaan kumpi soveltuu paremmin pienen metsätilan työjuhdaksi? Asia on askarruttanut jyväskyläläistä metsäomistaja Mikko R. Salmista "Metsänomistajan kevyet työkoneet" -kirjan kirjoittamiseen saakka.

"Aikaisemmin tein töitä mönkijällä, mutta nyt minulla on myös traktori", Salminen yllättää.

Onko keveiden metsähoitokoneiden puolestapuhujana tunnettu Salminen tehnyt täyskäännöksen?

"Ei niin voi sanoa. Appiukon traktori päätyi minulle ja sen jälkeen töiden metsätöiden painopiste on siirtynyt traktoriin. Se ei tarkoita, että traktori olisi mönkijää parempi."

Salmisen vinkki on, että koneiden tekniikkaa ei kannata paperilla vertailla,

"Kannattaa pohtia kummalla välineellä saa rakennettua itselleen toimivan systeemin. Jos metsät ovat kaukana kodista, silloin peräkärryllä liikuteltava mönkijä voi olla hyvä ratkaisu. Jos on tallitilaa, niin silloin traktori puoltaa paikkansa", Salminen sanoo.

Lumipeitteen vahvistuminen alkaa haitata mönkijän käyttöä metsässä, kun hangen syvyys ylittää neljännesmetrin. Tänä talvena lumi on ollut monin paikoin esteenä mönkijän metsäkäytölle. Kuva: Petteri Kivimäki

Savon sydämessä Pieksämäen Haapakoskella ahkeroi yksi Salmisen kuvailema systeemi. Sen ytimessä on nelivetoinen traktorimönkijä ja tukkikärry, ympärillä 40-vuotias harvennusta kaipaava sekametsä.

"Pitkään pohdin, ostanko traktorin vai mönkijän. Minulla on paljon ensiharvennusmetsää ja se ratkaisi mönkijän oston", pieksämäkeläinen Leo Liukkonen sanoo.

Liukkonen hankki kiinalaisen Trapper 550-mönkijän ja ATV-tukkikärryn yhdistelmän pari vuotta sitten. Yhdistelmän hinnaksi tuli noin 7 000 euroa. Sillä summalla saisi 1970-luvun melko hyvin metsäajoon soveltuvan hytillisen traktorin, nelivetoista saa maksaa muutaman tonnin lisähintaa.

Liukkonen laittoi mönkijänsä heti tositöihin ja on tehnyt hankintahakkuita Metsä Groupille parin vuoden ajan. Nyt 200 kiintokuutiometriä myöhemmin mönkijän soveltuvuutta metsätöihin voi jo arvioida.

"Olen yllättynyt positiivisesti. Ensiharvennukselle mönkijä on mitä mainioin peli."

Mönkijä on melko pihi polttoaineenkulutuksen suhteen vaikka bensiinillä kulkeekin. Moottoripolttoöljyn hinta on lähestynyt viime aikoina bensiiniä eikä ero ole enää suuri. Kuva: Petteri Kivimäki

Mönkijän rakenne on maataloustraktoria heiveröisempi. Toistaiseksi rakenteet ovat kestäneet, vaikka kaikki ajo ollut kovaa metsätyötä.

"Vetokoukkua on täytynyt vahvistaa ja yksi raidetangon pää on mennyt."

Kuormat ovat olleet keskimäärin hieman alle kuution kokoisia. Tyypillinen ajomatka palstalta pinolle on ollut 200–300 metriä, pisimmillään puuta on tuotu kilometrin päästä.

Mönkijän ehdottomana vahvuutena Liukkonen pitää yhdistelmän metsään jättämää vähäistä jälkeä.

"Ei tarvitse metsään tehdä kummoisiakaan uria. Isompikin puu kulkee, kunhan sen saa kyytiin."

Kuormainkärryllä myös tukinajo alkaisi käydä, mutta harvennustyömailla kuormain ei Liukkosen mukaan ole tarpeen.

"Kuorma kärryyn syntyy samalla vaivalla kun kantaisi puut kasaan."

Mönkijä on tasamaalla varsin maastokelpoinen, mutta ajouria pitää valmistella ainakin katkomalla kantoja. Siitä huolimatta kiinnijääminen on Liukkosen mukaan väistämätön takaisku jossain vaiheessa.

"Mutta kun mönkijä on kevyt, niin sen saa itse myös irti. Vinssi vetää pois pulasta."

Pahin hidaste mönkijälle on talvi. Kun lumipeitteen vahvuus ylittää 25 senttiä, mönkijä tahtoo jäädä pohjastaan kiinni pakoilleen sutimaan. Liukkosen metsässä lumipeite on jo tullut esteeksi. Työ jatkuu moottorikelkalla.

Entäpä käyttökulut? Yksisylinterinen nelitahtimoottori on luontojaan pihi voimanlähde, vaikka bensiiniä polttaakin. Renkaat toki kuluvat, mutta maksavat murto-osan traktorin renkaista.

"Ajettua kuutiota kohti kulutus jää yhden ja kahden litran välillä."

Mauri Kilpinen teki Valmet 702 ja tukkikärry -yhdistelmällä takavuosina hankintahakkuita. Nykyisin yhdistelmä palvelee kotitarvepuiden hankinnassa. Kuva: Kari Salonen

Salpausselän eteläpuolella Myrskylässä poltto- ja kuitupuuta ajaa 44 vuoden ikäisellä Valmet 702 S:llä metsistä mies, jolle mönkijää on turha tarjota.

"Täällä ei mönkijällä pärjää, olen kyllä kokeillut", Mauri Kilpinen sanoo.

Syy on ikiaikainen. Kilpisen suvulle päätyvien metsien paikalla jääkauden jälkeen lainehtinut muinainen Yoldiameri huuhtoi maastosta esiin kivikon, jonka seassa liikkuminen kysyy ajoneuvolta reilua maavaraa. Muinaisen rantapenkereen korkeuserot pistävät nekin mönkijän etenemisen koetukselle.

Kilpinen on ajanut metsistään puita myös nelivetoisella maataloustraktorilla, mutta pitää sileäpohjaista takavetoista lyömättömänä metsäajossa.

Moni epäilee takavetoisen etenemiskykyä, mutta Kilpisellä on perusteet kehua peliään.

"Sileä pohja ja vähän vaurioherkkiä kohtia", hän sanoo.

Kun tukkikuormain on kiinni traktorin takasillassa, tukkikärryn painoa voi tarvittaessa siirtää takapyörille tai keventää etupyöriä. Näillä opeilla Mauri Kilpinen on selvinnyt takavetoisella traktorilla metsässä, kunhan ketjut ovat alla. Kuva: Kari Salonen

Valmetin taka-akselissa on kiinni Nokka-koneen ensimmäistä 1970-luvun sarjaa edustava kuormain. Sitä seuraa perässä ei-vetävä telikärry. Kuormaimen ja kärryn ominaisuuksia yhdistellen Kilpinen on kehittänyt omintakeisen ajotekniikan, joka hänen mukaansa korvaa sen, mitä kaksivetoisuudella nelikolle etenemiskyvyssä menetetään.

"Jos keula alkaa upota lumeen, otan perävaunun aisan kannatukseen kuormaajalla. Samalla takapyörille tulee lisää painoa etupäästä ja vaunusta ja matka jatkuu", Kilpinen kertoo.

Kilpinen ajaa Valmetilla harvennuspuuta taimikosta. Kuitupuuta on toisina vuosina mennyt myyntiin, mutta ei joka vuosi. Polttopuuta Kilpinen hakee traktori-kärry -yhdistelmällään noin 30 kuutiota vuodessa.

Moni epäilee kaksivetoisen kykyä selvitä lumitalvesta, mutta Kilpisen mukaan siitäkin selvitään.

"Kun metsään ajaa tyhjällä kärryllä lumeen jäljet pari kolme päivää aikaisemmin, niin kärry kuormineen tulee nöyrästi perässä."

Kilpinen arvioi yhdistelmänsä hinnaksi noin 10 000 euroa.

"Telikärry on välttämätön, että kuorma ei kivien ja kantojen yli ajettaessa kaadu".

Mauri Kilpisen yhdistelmä on museotraktorin iässä, mutta työt sujuvat. Yhdistelmä on vuosikymmenten saatossa ehtinyt itsensä jo maksaa, joten polttopuiden noutamisen hinta pysyy kohtuullisena. Kuva: Kari Salonen

Miinuspuolena mönkijään nähden traktori vaatii leveämmän ajouran, mutta kapeahyttinen Valmet selviää traktorien välisessä vertailussa hyvin.

Kuormaa Kilpinen tuo kärryssä noin kolme kuutiota kerralla. Ajomatkat ovat 200–500 metriä. Jos metsästä löytyy tukkipuun mitat täyttäviä tuulenkaatoja, Kilpinen tuo toisinaan ne pitkinä tukkivannesahalleen. Kuusimetrinen tukki mahtuu hyvin kärryyn.

Aikanaan 60 hehtaarin peltotöissä sekä lumenaurauksessa palvellut Valmet on kestänyt eläkevuosiensa metsäajoa. Ainoa suurempi remontti koski vaihdelaatikkoa, jonka synkronointirengas pisti jumiin.

Takaisin alkuperäiseen kysymykseen: vanha maataloustraktori vai mönkijä? Kahden erilaisissa metsissä työtä tekevän metsänomistajan haastatus vahvisti Mikko R. Salmisen jo aiemmin kertomat teesit: Kummallakin vaihtoehdolla on puunajossa vahvuutensa. Lopulta kyse on siitä, mitä ominaisuutta painottaa, millaiset ovat metsät ja minkälainen on oma ajotarve.

Lue myös:

Testiajossa kuusipyöräinen mönkijä: Etenemiskykyä parantaa kolmannen pyöräparin lisäksi edistyksellinen voimansiirtolinja

Metsänomistaja verottajan tiukasta mönkijälinjasta: "Outo ajatus, että kaupunkilaisen pitäisi ajaa kuitua pinoon"