Metsämittarin ennennäkemätön massahyökkäys autioittaa maastoa Ounastunturilla

Ounastunturilla on käynnissä metsämittariperhosen poikkeuksellinen massaesiintymä. Sen seurauksena varpukasvillisuuteen on alkanut ilmestyä ruskettuneita tai kuolleita alueita, jotka ovat huolestuttavasti laajentuneet.

Kesällä tehdyissä tutkimuksissa metsämittarin havaittiin esiintyvän tuhoalueilla valtavan suurina tiheyksinä. Vastaavaa ei ole aiemmin havaittu. Laji ei edes ole tyypillisesti puuttoman tunturialueen mittarilaji.

Aiemmin tunturialueilla on havaittu tunturimittarin tai hallamittarin massaesiintymiä.

Laajoja ruskettuneita alueita on useilla Ounastunturien keroista, kuten Pyhäkerolla, Pikkuvaarassa ja Outtakalla, joilla erityisesti kanerva ja variksenmarja näyttävät kuivuneen ja kuolleen.

Satelliittikuvien perusteella tehtyjen analyysien perusteella tuhoalueita on ollut nähtävissä ensimmäistä kertaa kesien 2021–2022 aikana, mutta ne ovat olleet lähinnä paikallisia.

Mittariesiintymän vaikutusalue on laajentunut huomattavasti tämän kesän aikana. Tällä hetkellä vaikutukset ovat näkyvissä laikuittain koko Ounastunturin alueella, kertoo Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkija Henri Wallén.

Metsämittarit lentävät päivisin ja niiden lentoaika ajoittuu erityisesti kesäkuuhun, mutta jatkuu myös heinäkuulle. Lajin toukkavaihe ajoittuu heinä-elokuuhun ja toukat pystyvät käyttämään useita kasveja ravintokasveinaan.

Ounastunturilla toukat näyttävän iskevän ensimmäisenä kanervaan ja variksenmarjaan ja vasta viimeisenä vaivais- ja tunturikoivuun muun ravinnon loputtua, mikä eroaa tunturi- ja hallamittarin käyttäytymisestä.

Toukat koteloituvat maahan talveksi.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Jouko Kumpulan mukaan tunturialueilla varvut ovat jäkälien ohella porojen pääravintokohde talvella, joten niiden voimakas väheneminen heikentäisi porojen talviravinnon saantia.

Laajat kasvillisuusmuutokset saattavat vaikuttaa myös tuntureiden linnustoon.