Asuntomessujen innovaatioita oli saunarivitalo, joka rakennettiin sataprosenttisesti kotimaisista materiaaleista – mutta haluaako suomalainen kylpeä rivissä?

Suomalainen on tottunut saunomaan omassa rauhassaan. Jos saunaa ei ole kotona, pihassa tai kesämökillä, monella on oma saunavuoro.

Naantalin asuntomessut panivat miettimään asetelman uusiksi esittelemällä Suomen tiettävästi ensimmäisen saunarivitalon.

Neljä mustaa harjakattoista puusaunaa seisoo vinottain rivissä messualueen sataman kupeessa. Arkkitehtuuri tuo mieleen vanhat rantamakasiinit.

Yksittäiset saunat ovat kooltaan sekä perhe- että pienryhmäkäyttöön sopivia. Saunatuvassa on 30 neliötä. Tuvasta löytyy minikeittiö ja tunnelmaa luova takkakiuas, joka ladataan tuvan puolelta.

"Tummassa saunassa tulta ei näe, mutta kuulee tulen ritinän. Tunnelma on savusaunamainen”, saunarivitalon isä Miikka Vainio kuvailee.

Yksi saunarivitalon innovaatioista on takkakiuas, joka lämmitetään oleskelutilojen puolelta. Kuva: Jussi Vierimaa

Idea saunarivitaloon syntyi Naantalin kaupungin ja Vainion pallottelusta. Vainio työskentelee toimitusjohtajana kauhajokelaisessa ristiin liimattuja puulevyjä valmistavassa CLT Plant Oy:ssä.

”Kaupunki kysyi löytyisikö minulta jotain ideaa saunalle. Mietimme, miten sauna palvelisi alueen omakoti- ja kerrostaloasukkaita parhaiten. Tuli ajatus, että tehdään hienolle paikalle muutama rantasauna.”

”Myös ulkopuolisilla on mahdollisuus nauttia rantasaunasta, joita tietääkseni Naantalissa ei ole kovin paljon.”

Vainio on ilahtunut saunarivitalon herättämästä kiinnostuksesta. Neljästä saunasta kaksi oli tutustumishetkellä jo varattu.

”Toinen ostaja on 60-vuotias rouva. Hän totesi, että saa näin mökin riittävän helpolla.”

Vainio pitääkin saunoja enemmän mökkeinä, sillä niissä on myös makuuparvi ja sisävessa.

”Kompaktissa mökissä on kaikki tarvittava.”

Saunaan kuuluu osuus pitkästä terassista, jossa jokaisella on oma palju ja venepaikka.

Saunamökin saa omakseen 125 000 – 145 000 eurolla.

Yksi saunoista jää yleisesti vuoroilla varattavaksi.

Yksi saunoista jää yleisesti varattavaksi. Kaksi on menossa yksityisomistukseen ja yksi on vielä vapaana. Kuva: Jussi Vierimaa

Paljut ja aurinkotuolit ovat terassilla lähekkäin. Ovatko suomalaiset valmiita näin tiiviiseen kylpemiseen?

”Ihmiset ovat suhtautuneet tosi positiivisesti. Palaute on ollut lähes pelkästään myönteistä.”

”Ehkä yhteisöllisyyskin tuntuu korona-ajan jälkeen vielä paremmalta kuin ennen. Messuvieraista ei ole ollut mahdoton ajatus, että tässä vietetään lauantai-iltaa yhdessä muiden saunojien kanssa. Ja voihan jokainen itse valita, vilvoitteleeko saunatuvassa vai terassilla katsellen satamaelämää.”

Saunarivitalo sijaitsee messualueen venesataman kupeessa. Joka saunan edessä on myös ulkosuihku, jossa voi huuhdella itsensä lämpimällä vedellä. Ulkosuihku ehkäiseee hiekan kulkeutumista sisätiloihin ja poistaa mahdollista sinilevää iholta. Kuva: Jussi Vierimaa

Miikka Vainio lähti asuntomessuille etupäässä markkinoimaan yrityksensä puuelementtiosaamista. Mutta ei häntä tunnu haittaavan, vaikka saunakonseptistakin tulisi kysyntää.

”Jo nyt on tullut paljon kyselyjä järvi-Suomesta ja esimerkiksi golfkentiltä. Ilman muuta lähdemme mukaan, jos kiinnostusta ilmenee.”

Vainio on suunnitellut saunarivitalon mallin itse. Teknisten yksityiskohtien pääsuunnittelijana on ollut Nina Helin.

Saunat on valmistettu sataprosenttisesti kotimaisista raaka-aineista, sillä myös puulevyjen liima on suomalaista.

Lue myös

Kokkaaja haluaa tulevaisuudessa ruokakomeron, joka koti tarvitsee työhuoneen ja saunaosasto kasvaa pienoiskylpyläksi – nämä trendit löydät asuntomessuilta

”Tähän haettiin todellista helmeä”– Jyväskylän satama sai uuden maamerkin