Annakaisa Heikkonen on ollut mukana kiistan setvimisessä alusta alkaen. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän toimi Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajana. Kuva: Juha Tanhua
Ylä-Lapin hakkuut jäissä jo kahden vuoden ajan: "Jos yhteismetsät eivät pääse jaloilleen, aiheuttaa se haasteita myös pienmetsänomistajille"
Jos yhteismetsien puukauppaa ei saada pian rullaamaan, voi Ylä-Lappi jäädä ostajien silmissä äärialueeksi.
Vaikka metsä- ja porotalouden vääntö saataisiin ratkaistua, metsien suojelukeskustelu kääntyy seuraavaksi Ylä-Lapin vanhoihin metsiin ja lahopuuhun, pelkää MTK-Lapin kenttäpäällikkö Annakaisa Heikkonen. ”Lappiin kohdistetut suojeluvaatimukset tuntuvat kohtuuttomilta, kun täällä suojeluaste on jo korkea.” Kuva: Juha TanhuaYlä-Lapin yhteismetsien puukauppa on ollut jäissä jo lähes kahden vuoden ajan.
”Puukauppamäärät ovat menneet hyvin pieniksi. Jos yhteismetsät eivät pääse jaloilleen, aiheuttaa se haasteita myös pienmetsänomistajille”, kertoo MTK-Lapin kenttäpäällikkö Annakaisa Heikkonen.
Keskeytys koskee kolmen yhteismetsän alueita noin 40 000 hehtaarilla Inarissa.
Yhteismetsät omistavat merkittävän osuuden Ylä-Lapin yksityismetsistä.
Puukaupan tauko on sen vuoksi iso takaisku alueen metsätaloudelle, yrittäjille ja metsänhoitoyhdistyksen toiminnalle.
”FSC:n tavoitteena on turvata kestävä metsätalous, ei suojelun harjoittaminen, vaikka se tuntuu tällä hetkellä olevan siihen työkalu”, Heikkonen moittii.
Hakkuukiista sai alkunsa toissa vuonna FSC-sertifiointijärjestelmän kontrolloidun puun riskinarvioinnista.
Sen mukaan puunhankinta ja metsätalous voivat aiheuttaa riskin poronhoidolle saamelaisten kotiseutualueella.
Hammastunturin ja Muddusjärven paliskunnat ovat esittäneet kritiikkiä hakkuista ja maanmuokkauksesta luppo- ja jäkälälaidunalueilla.
Aiemmin Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajana työskennellyt Heikkonen on ollut mukana kiistan setvimisessä alusta alkaen.
”Ratkaisua on etsitty yhdessä paikallisten sidosryhmien kanssa. Puunostajat ovat valmistelleet Metsäteollisuuden johdolla kontrollitoimenpiteitä, joilla pyritään madaltamaan puunhankinnan riskiä”, Heikkonen taustoittaa.
Valmisteluun on osallistunut myös eri sidosryhmiä edustava ja kontrollitoimenpiteitä arvioiva asiantuntijaryhmä. Nyt valmisteluja kontrollitoimenpitetä ovat hyväksyttävät hakkuutavat, maanmuokkaus sekä vuorovaikutus ostajien ja sidosryhmien välillä, valmistelussa mukana ollut Heikkonen listaa.
”Emme valitettavasti ole onnistuneet pysymään täysin aikataulussa, mutta olen toiveikas, että sidosryhmiä päästäisin informoimaan lopputuloksista lähiviikkojen aikana”, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäasiantuntija Silja Pitkänen-Arte.
”Vaikka prosessi on kestänyt pitkään, se toivottavasti mahdollistaa jatkossa kannattavan metsätalouden ja elinvoimaisen saamelaisen poronhoidon yhteiselon sekä vuoropuhelun”, hän jatkaa.
Metsäyhtiöt käyttävät kontrolloitua puuta FSC Mix -tuotteissa FSC-sertifioidun puun lisänä.
FSC:n ulkopuolinen puukauppa on nykyään vähäistä, koska kaikki isot yhtiöt tarvitsevat tuotteisiinsa FSC-sertifioitua tai kontrolloitua puuta.
Kontrolloidun puun hankinnan ehtojen noudattaminen on yhtiöiden omalla vastuulla.
”Puunostajat ovat ymmärrettävästi hyvin varovaisia, sillä asiakkaat ja järjestöt seuraavat niiden toimintaa silmä kovana”, Heikkonen sanoo.
Jos yhteismetsiä ei pian saada mukaan puukauppaan, Heikkonen pelkää Ylä-Lapin jäävän äärialueeksi.
”Suurilla ostajilla ei ole paljon mielenkiintoa jättää tarjouksia yksittäisistä pienistä leimikoista.”
Lue lisää tapauksen aiemmista vaiheista:
FSC Suomi Ylä-Lapin puukauppahäiriöstä: ”Pitäisi todistaa, että kiistoja ei ole”
FSC:n riskinarviointi pysäytti Ylä-Lapin yksityismetsien puukaupan
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
