

Tämän vuoden asuntomessuilla näyttää levolliselta. Ollaan komeassa saaristoluonnossa, jossa talot on siroteltu väljästi kallioluontoon mäntyjen lomaan.
Alue päättyy suojaisaan merenlahden satamaan saunoineen. Satamaan kävellessä voi ihailla viereisen laakson kumpuilevaa peltomaisemaa.
Talot ovat tummanharmaita, tummanruskeita tai mustia – samaa värimailmaa, jolla saariston mökit on perinteisesti häivytetty luontoon.
Messukohteiden joukossa on paljon hirsitaloja, mutta myös muita puutaloja, CLT-taloja ja kivitaloja. Talotehtaita on edustettuna toistakymmentä.
Pääkadun varressa ensimmäisenä on Kannustalon Auma, joka herätti jo ennakkoon oman mielenkiintoni.
”Halusin suunnitella 2000-luvun version 1980-luvulla suositusta aumakatosta”, arkkitehtisuunnittelija Annika Torkko kertoo talon esittelyssä
Kerrosalaa talossa on reilut 150 neliötä, ja talo antaa avaran vaikutelman heti sisään astuessa. Huoneet avautuvat toisiinsa, joten turhia käytäviä ei tarvita.
Sisätila jatkuu luontevasti koko talon mittaisena leveänä kuistina, joka on lasitettu. Terassin huonemaiset päädyt voi sisustaa esimerkiki ruotkailutilan ja takkahuoneen tyyliin.
Aumassa on yksi uusi tila, joka löytyy joistain muistakin messutaloista: ruokakomero.
”’Ruokakomero on tehnyt tosi tervetulleen comebackin. Ihmisethän satsaavat nykyisin ruuanlaitoon”, sisustusarkkitehti Helena Karihtala kertoo.

Toinen etukäteen kiinnostusta herättänyt talo on Honkarakenteen Haiku, suomalais-japanilainen hirsitalo, jonka lähtökohtana on ”hyvä elämä”. Kolmen suunnittelijan yhteistyö ammentaa japanilaisesta harmoniasta ja pohjoisen puhtaasta metsästä.
Talokokonaisuus jakautuu erilaisiin osiin, jotka yhdistyvät toisiinsa avarin lasinäkymin. Sisustuksessa on käytetty rohkeasti puuta. Pihalle on rakentunut japanilainen puutarha.
Oma keitaansa on rauhoittava saunaosasto, jossa voin nauttia kylvystä luontoon avautuvan lasiseinän edessä.
Japanilaishenkisyyttä on alueelta löydettävissä monesta muustakin talosta ainakin sisustuksesta. Sauna-osastot henkivät rauhaa selkeän tyylikkäällä spa-henkisellä sisustuksellaan.
Haikun ovat suunnitelleet arkkitehti Marko Simsiö, sisustussuunnittelija Maru Hautala ja pihasuunnittelija Asako Hashimoto. 150 kerrosneliön japanilais-suomalaisella unelmalle hintaa tulee vuokratontilla 780 000 euroa.

Useimmissa omakotitaloissa yksi huone on sisustettu työhuoneeksi, jollainen etätyöskentelun lisääntymisen myötä taloissa olisi tulevaisuudessa hyvä olla. Aina työpisteen ei tarvitse olla huoneen kokoinen, vaan esimerkiksi lasiseinällä voi erottaa rauhallisen, mutta avaran muutaman neliön tilan.
Ulkomaisista sisustusohjelmista tutuksi tullut tilava vaatehuone löytyy myös jo joistakin messutaloista, mutta yllättävän harvasta kuitenkin. Kalliin rakentamisen maassa neliöt haluttaneen toistaiseksi hyödyntää muuten.
Terassit ovat joissakin taloissa edelleen mahtipontisen suuria. Osalle terasseista on tullut lasihuoneita, jotka on sisustettu ruokailutiloiksi.

Rautakauppias Sami Aalto on nimennyt rakennuttamansa talon osuvasti Villa Aalloksi. Talotehdas Ainoan rakentama ja K-raudan sisustama 115-neliöinen talo sijoittuu myyntihinnaltaan reilun 500 000 euron luokkaan.
Puurunkoisen talon sisustuksessakin on käytetty paljon puuta. Esimerkiksi ulkoseinät on rimoitettu ja makuuhuoneeseen on saatu paneeliefekti neliönmuotoon tehdyllä rimoituksella.
”Ja liukurimaovella television saa piiloon olohuoneessa”, kauppias esittelee.
Messujen nokkelia avauksia on myös kalustesuunnittelija Tapio Anttilan tee se itse huonekalumallisto, joka on suunniteltu K-Raudalle.
Nikkaroinnista vähänkään kiinnostunut pystyy selkeän tarvikeluettelon ja helppojen ohjeiden perustella tekemään liimapuulevystä ja muista tarvittavista materiaaleista niin ruokapöydän kuin parisängynkin.
Lue lisää:
Asuntomessut ammentavat onnellisuutta lähiluonnosta – yhdenkään talon pihassa ei ole nurmikkoa
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
